Geologian Tutkimuskeskuksen pora kairaa kalliosta harmaita näytepötköjä lähes sadan metrin syvyydestä. Niissä saattaa olla kultaa. GTK löysi Joutsasta maastotutkimuksissa kultapitoisia lohkareita, joiden perusteella päätettiin tehdä tarkempia tutkimuksia ja koekairauksia.
Kivilaji on täsmälleen samannäköistä kuin paras löydetty kultapitoinen lohkare.
Perttu Mikkola
– Tämä 83 metrin kohdalta tullut kivilaji on täsmälleen samannäköistä kuin paras löydetty kultapitoinen lohkare, sanoo geologi Perttu Mikkola GTK:sta.
Mutta mutta. Samannäköisiä kiviä on Joutsan Leivonmäellä runsaasti, ja suurimmassa osassa niistä kultaa ei ole.
– Näissä näytteissä saattaa olla kultaa, mutta saattaa olla olematta. Laboratorioanalyysi aikanaan näyttää onko vaiko ei, Mikkola sanoo.
Kultaa ei malmista paljaalla silmällä erota kuin erittäin harvoin. Kullankaivuun kannalta kannattava malmin kultapitoisuus kun on muutamia grammoja tonnissa, eli muutama miljoonasosa.
Tähdistä tullutta
Maapallon kulta on osa koko planeetan syntyprosessia. Koska kulta on painavaa, valtaosa siitä painui alaspäin, ja on nyt osa maapallon ydintä. Osa kullasta on kuitenkin maan kuoressa kaivettavissa, ja meteoriitit ovat saattaneet tuoda mukanaan jonkin verran lisää jalometallia.
Alun perin kulta on muodostunut tähtien kuollessa. Vain tähden äärimmäisen väkivaltainen räjähdys supernovana riittää tuottamaan olosuhteet, joissa kultaa muodostuu.
Joutsassa oleva kulta on rikastunut noin 1,9 miljardia vuotta sitten, samalla kun koko eteläisen Suomen kallioperä muodostui.
Vastoin yleistä luuloa kivi ei ole kuivaa.
Perttu Mikkola
– Vastoin yleistä luuloa kivi ei ole kuivaa. Jos sitä oikein puristetaan, nestettä saadaan noin prosentin verran. Kun tämä neste lähtee liikkeelle, se hakeutuu rikkoutumisvyöhykkeisiin. Nesteen mukana kulkee myös kulta, joka rikastuu sopiviin paikkoihin, Mikkola kertoo.
Mitään kultasuonta Joutsassa tuskin on, vaan kulta on melko tasaisesti saostuneena vanhoihin kallionrakoihin.
Pitkät prosessit
Suomessa on tällä hetkellä toiminnassa kolme kultakaivosta.
– Kaivosyhtiö kuittaa tietenkin voitot, mutta kyllä siitä pitäjäänkin jää. Maanomistaja taas saa 0,15 prosenttia metallin markkinahinnasta. Se on pienessäkin kaivoksessa luokkaa sata tuhatta euroa vuodessa, Mikkola sanoo.
Maanomistaja saa 0,15 prosenttia metallin markkinahinnasta.
Perttu Mikkola
Jos Joutsasta löytyy niin paljon kultaa, että kaivos kannattaa perustaa, se on pystyssä aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua.
– Tämä on ensi vaiheen tutkimusta. Tehdään muutama kairanreikä, ja analysoidaan näytteet kesällä. Analyysin perusteella päätetään, että kannattaako tätä jatkaa, Mikkola sanoo.
Joutsassa vieraili Titta Puurunen.