Danske Bankin palvelumaksut menevät uusiksi. Jotkut maksuista nousevat ja jotkut pysyvät ennallaan. Jotkut jopa laskevat.
Jatkossa pankilla on vain kaksi hinnoittelurakennetta. Henkilöasiakkaista vastaavan johtajan Kenneth Kaarnimon mukaan etuohjelmassa olevien asiakkaiden pakettimaksu pysyy ennallaan. Joillakin se jopa laskee.
Painetta palvelumaksujen nostoon tulee muun muassa negatiivisesta talletuskorosta. Se tarkoittaa, että pankit joutuvat maksamaan keskuspankkitalletuksistaan Euroopan keskuspankille EKP:lle. Tavallisin viitekorko eli vuoden euribor on niin ikään miinuksella.
Kolme euroa kuussa tunnuksista
Palvelumaksut nousevat asiakkailla, jotka eivät ole mukana etuohjelmassa. Heitä on noin puolet asiakkaista.
Huhtikuun alusta tunnusten käyttö Danske Bankissa maksaa kolme euroa kuukaudessa. Tähän asti se on ollut ilmaista.
– Perusteena on se, että vaikka tunnus kuulostaa pieneltä asialta, takana on pankin koko verkkomaailma ja siihen liittyvä turvallisuus ja järjestelmät, sanoo Kaarnimo.
Lisäksi debit-kortin hinta nousee kolmeen euroon kuukaudessa.
Jos asiakkaalla on pankkitili, debit-kortti ja tunnukset erillisinä, hinta on 8 euroa kuukaudessa. Etuohjelman asiakkaille paketti on halvempi asiakkuuden laajuudesta riippuen 1,50–6,40 euroa kuukaudessa. Etuohjelmaan mukaan pääseminen on Danske Bankissa ilmaista.
Danske Bank perii yritysasiakkailtaan jo negatiivista korkoa Tanskassa ja Ruotsissa. Suomessa negatiivista korkoa peritään institutionaalisilta asiakkailta.
Danske Bank ei vielä kerro, mitä se aikoo tehdä pankin omalle prime-korolle.
– Negatiivinen korko vanhassa lainakannassa syö marginaalia. Ansaintapohja pienenee, ja meidän pitää pohtia keinoja muutoksen kompensoimiseksi. Tulotason pitäminen vakaana edellyttää, että huolehditaan omista riskeistä ja liiketoiminnan tuloksesta, sanoo Kaarnimo.
– Tällä hetkellä suunnitelmia henkilöasiakkaiden talletusmaksuista ei ole.
OP Ryhmä alkaa veloittaa talletusautomaattien käytöstä
OP Ryhmästä kerrotaan, että oleellisia muutoksia hinnastoon ei ole tulossa. Pankki alkaa kuitenkin huhtikuun alusta periä talletukseen tarkoitettujen Otto-automaattien käytöstä 2,50 euroa talletukselta. Ensimmäiset kolme talletusta kuukaudessa ovat maksuttomia.
– Käteisen rahan käsittely maksaa paljon, perustelee pankkiliiketoiminnan johtaja Jouko Pölönen.
TalletusOttoja on 150 kappaletta, ja niiden käyttö on kasvussa.
Henkilöasiakkaille ei ole tulossa talletusmaksuja.
– Pankit joutuvat todellakin maksamaan 0,3 prosenttia korkoa joka yö talletuksistaan keskuspankissa. Henkilöasiakkaille meillä ei ole minkäänlaisia ajatuksia viedä talletuksia negatiiviselle korolle, sanoo Pölönen.
Asuntolainojen kysyntä on piristynyt OP Ryhmässä jo viime vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Asuntolainojen riskeistä OP:ssa ei olla huolissaan. Asuntoluottojen korot pysynevät kutakuinkin ennallaan.
– Asuntoluottojen koroista ja marginaaleista kilpailu pitää huolen, en odota niihin isoja muutoksia, sanoo Pölönen.
OP Ryhmä on ilmoittanut alentavansa pankin omaa prime-korkoa 0,45 prosenttiin.
Negatiiviset korot lisäävät pankkien painetta
Pohjoismaiden suurin pankkikonserni Nordea ei ole nostamassa henkilöasiakkaiden palvelumaksuja.
– Negatiiviset korot lisäävät pankkien ansaintahaasteita, Nordean Suomen pankkitoiminnan johtaja Topi Manner myöntää.
Onko näköpiirissä, että yksityisasiakkaat joutuisivat maksamaan rahojensa tallettamisesta pankkiin?
– Tällä hetkellä sellaisia suunnitelmia ei ole, mutta kokonaan ei voi sulkea pois, että sellainen päivä tulee. Haluamme kuitenkin hyvin pitkään suojella henkilöasiakkaita negatiivisten korkojen vaikutuksilta, Manner sanoo.
Institutionaalisille asiakkaille ja isoille yrityksille talletusmaksut ovat jo käytössä. Myös henkilöluottojen marginaalien kiristämiseen syntyy painetta negatiivisten korkojen myötä.
– Painetta on esimerkiksi siihen, että asuntoluottojen lainamarginaalit kääntyisivät nousuun. Kilpailu ratkaisee, tuleeko näin käymään, sanoo Manner.
"Lattiakorosta ei pitäisi luopua"
Asuntolainoissa uudet asuntoluottosopimukset ehkäisevät Mannerin mukaan negatiivisen koron vaikutuksia. Niissä viitekorko pysähtyy nollaan ja lainan kokonaiskorko on aina marginaalin suuruinen. Kyseessä on niin sanottu lattiakorko.
– Jos tätä ehtoa ei olisi, paine talletuskorkojen osalta olisi kovempi, sanoo Manner.
Nordea on Finanssivalvonnan kanssa samoilla linjoilla siitä, että lattiakorosta ei pitäisi luopua kuten oikeusministeriön asuntoluottotyöryhmä on ehdottanut.
– Se ei olisi hyvä asia asiakkaille tai suomalaisille pankeille. Erityisesti pienet pankit, joiden lainavolyymit tulevat asuntoluotoista, joutuisivat vaikeaan asemaan tässä korkoympäristössä.