Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

Käyrät kurkut ja tummat leivät käyvät kaupaksi: "Sekunda maistuu paremmalta"

Toisenlaiset tomaatit, käyrät kurkut, yhteen paistuneet pullat ja tummat leivät maistuvat asiakkaille. Monen mielestä ne ovat jopa priimaa parempia. Sekundan vetovoima on huomattu myös kaupoissa.

kakkoslaadun kurkkuja
Kuva: Katja Halinen / Yle
  • Päivi Meritähti

Kauppias Kalle Wahlroos uskoo sekundan houkuttelevan kauppaan asiakasvirtoja. Asiakkaat ovat hintatietoisia ja ymmärtävät, milloin senttejä voi säästää. Varsinkin, kun mausta ei tarvitse tinkiä.

– Ulkonäkö ei vaikuta makuun yleensä ainakaan huonossa mielessä. Moni sanoo, että käyrä kurkku maistuu jopa paremmalta kuin suora. Voikin olla niin, että jos kurkkua suoristetaan liikaa, voi siitä häipyä makua. Kannattaisikin katsoa ulkokuoren sisälle.

Sekundaa myydään Porin Citymarket Mikkolassa vielä melko vähän, mutta Wahlroos lupaa kasvattaa tarjontaa asiakkaiden toiveiden mukaisesti.

– Hintapelihän pyörittää kauppaa tällä hetkellä. Jos kakkoslaadulla saa houkuteltua asiakasvirtoja, sitä kannattaa hyödyntää.

Ulkonäkökriteerit erilaisia idässä ja lännessä

Vihannesten lisäksi sekundahyllyllä myydään usein leipomotuotteita. Niissäkään ei tingitä mausta.

– Me leipurit pidämme hieman liian pitkään paistuneita leipiä parempina, kun niissä on kuorta ja makua. Kuluttajat ovat ulkonäön suhteen kuitenkin niin kriittisiä, että laatuvaatimukset on täytettävä, kertoo myyntijohtaja Jani Multisilta Porin Leivästä.

Toimitusjohtaja Timo Valli kertoo ulkonäkökriteerien vaihtelevan jopa asuinalueen mukaan.

– Mikä on muualla Suomessa hyvä ja kypsä, voi olla tällä alueella palanut. Oikeanvärinen paistoaste on kuluttajan näkemyksestä kiinni.

Leipomon ylituotantokin päätyy usein sekundahyllyyn

Leipomossa tuotteiden värisävyjen vaihtelu on arkipäivää. Sekundaa syntyy, kun paistouuniin vaihdetaan esimerkiksi eri sorttista leipää.

– Sarjan vaihdon yhteydessä uunin lämpötila ajetaan uuteen asetukseen. Yleensä ensimmäiset tuotteet ovat tummempia tai vaaleampia, Timo Valli kertoo.

Paistovaiheen hävikkiin pitää varautua. Siksi syntyy ylituotantoa.

– Kaupat tilaavat meiltä isoja määriä erilaisia tuotteita. Kun muutamassa tunnissa pitää valmistaa kymmeniä tuotteita, syntyy paistohävikkiä herkemmin.

Hävikillekin löytyy onneksi käyttäjiä. Jos tuotteet eivät käy kaupaksi sekundana, lahjoitetaan ne hyväntekeväisyyteen tai viime kädessä eläinten rehuksi.