Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

"Ette te kaipaa ulkomaalaisia neuvomaan teitä" – suomalaistunut investointineuvoja pitää paikallisia pätevinä

Isosta-Britanniasta vuosia sitten Kajaaniin muuttanut Carl Wideman on juurtunut Kainuuseen. Hänen mielestään suomalaisten väitetty huono itsetunto on väärinkäsitys ja toivoo, että paikalliset luottaisivat omaan asiantuntemukseensa.

Carl Wideman istuu kahvilassa ja katsoo kameraan.
Kuva: Nadja Mikkonen / Yle
  • Nadja Mikkonen

– Olen hankkinut täältä jo hautapaikan valmiiksi. En vitsaile tästä, kertoo Carl Wideman, Kainuun Etu Oy:n foreign direct investment ja it-palvelujen johtaja painokkaasti.

Kahdeksan vuoden Kajaanissa asumisen aikana Widemanille on tullut selväksi, että jos bisnesidea on hyvä, se on hyvä riippumatta siitä, onko se keksitty Kainuussa, Lontoossa vai Amsterdamissa.

– Jos liikeidea on toimiva, se on tuottoisakin, ja se riittää. Ei siinä tarvita suomalaista introverttiyttä pysäyttämään sitä, Wideman sanoo.

Brittiläissyntyinen ja sittemmin vahvasti kainuulaistunut Wideman on töissä Kainuun Etu Oy:n Invest in Kainuu -hankkeessa, jonka tehtävänä on markkinoida Kainuuta hyvänä sijoituspaikkana.

On hyvin väsynyt argumentti, että kaikki täällä ovat vain maanviljelijöitä.

Carl Wideman

– Mielestäni suomalaisten huono itsetunto on väärinkäsitys menneistä ajoista. On olemassa ihan yhtä monta negatiivista ulkomaalaista kuin on kainuulaisiakin. Eikä kainuussa ole sen kielteisempiä ihmisiä kuin muuallakaan, Wideman sanoo.

Wideman kertoo tarinan sotkamolaisesta yrittäjästä, joka myi bisneksensä ja asuu nyt Piilaaksossa. Kainuulainen tausta ei todellakaan ollut miehelle mikään riippakivi, vaan se mahdollisti yrityksen kehittämisen, kun kaikki tarpeellinen apu oli käden ulottuvilla.

Kainuusta löytyy siis ihan yhtä lailla vahvuuksia kuin heikkouksiakin, ja tekosyitä on siis Widemanin mukaan turha keksiä.

– Se on se läimäytys minkä tahtoisin antaa, näin ulkomaalaisena. Olisihan se epäkohteliasta, mutta haluaisin sanoa, että lakatkaa herran tähden syyttämästä suomalaisuuttanne! Olette tarpeeksi hyviä, se pitää vain saada näkyviin, Wideman sanoo.

– Ette te kaipaa ulkomaalaisia neuvomaan teitä.

Ei pelkkä ulkomaalaisuus asiantuntijaa tee

Wideman on käynyt Kainuussa jo vuodesta 1985 lähtien, joten juurtuminen paikkakunnalle on tapahtunut jo parin vuosikymmenen ajan. Widemanin vaimo ja lapset ovat suomalaisia, ja perheellä on Kainuussa mökkikin.

Asiat ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa siten, että alunperin markkinat olivat yksinkertaisemmat ja luottivat paikallisuuteen, Wideman sanoo.

– Silloin Heikki myi jotain Antille Kainuun rajojen sisällä, tai he kenties kehittivät tuotetta yhdessä. Markkinat olivat yleisesti ottaen suljetummat. Nyt joku Kainuussa voi ostaa vaikka Googlelta säilytystilaa, Wideman sanoo.

Olisihan se epäkohteliasta, mutta haluaisin sanoa, että lakatkaa herran tähden syyttämästä suomalaisuuttanne!

Carl Wideman

Kenties globaalistuvien markkinoiden myötä tuli myös tarve saada konsultteja muualta neuvomaan, miten liikeideat saataisiin lentoon. Wideman toteaa, että niin on toki kaikkialla, ei suinkaan vain Suomessa.

Lintuja taivaalla.
Kuva: Miia Roivainen / Yle

– Maailmanlaajuinen trendi on, että jos liiketoimi tarvitsee neuvoa jossain pulmassa, se kutsuu asiantuntijan paikalle. Ja toki onkin kykyjä, joita meillä Kainuussa ei ole, mutta on myös niin päin, että Kainuussa on kykyjä, mitä Lontoossa voidaan tarvita. Minusta asiantuntijan pätevyys ei ole se, että hän on ulkomaalainen, vaan hänen asiantuntijuutensa jollain alalla, Wideman sanoo.

Wideman pohtii, josko Kainuussa on väestönkadon vuoksi tarve korostaa muualta tulevien merkitystä. Koska paikallisia ei voi Kainuuseen väkisin kahlita, Widemanin mukaan on ihan järkevää tehdä muille mahdolliseksi tulla Kainuuseen.

Wideman puhuu lämpimästi paikallisesta osaamisesta.

– Kun menen täällä Alkoon, työntekijöillä siellä on kymmenkertainen tieto tuotteistaan verrattuna kehen tahansa myyjään, joita olen tavannut brittiläisessä tai espanjalaisessa alkoholiliikkeessä, Wideman sanoo.

Kainuulaiset, yhdistykää

Löytää Wideman toki parantamisenkin varaa. Tietty pirstaloituminen vaivaa hänen mielestään kainuulaista bisneskenttää.

– Kaikki me haluamme lisää sijoituksia tälle alueelle, mutta kaikilla on myös oma agendansa. Ne estävät yhteistyötä, Wideman toteaa.

Hän arvelee, että yhteistyö on ehkä vaikeaa myös luottamuksen puutteen takia, koska paikkakunta on pieni, ja viestit kulkevat nopeasti. Wideman on hiukan huolestunut siitä, että ulkomaalaisia haalittaisiin paikkakunnalle pelkästään siitä ilosta, että saataisiin lisää neuvojia. Widemanin mukaan neuvojaksi tarvitaan joku, jolla onasiantuntijuutta – ei mitään sen maagisempaa.

Jos liikeidea on toimiva, se on tuottoisakin, ja se riittää. Ei siinä tarvita suomalaista introverttiyttä pysäyttämään sitä.

Carl Wideman

– On hyvin väsynyt argumentti, että kaikki täällä ovat vain maanviljelijöitä, hän sanoo.

Hän kyseenalaistaa viimeisimmän raportin Kainuusta surkeimpana paikkana Pohjoismaissa. Jos näin olisi oikeasti, eivät kainuulaiset muuttaisi takaisin kotipaikkakunnalleen eikä tänne investoitaisi, hän toteaa.

Jos kainuulaistuneelta Widemanilta kuitenkin tahtoo kaikesta huolimatta puristaa joitain neuvoja, mitä ne olisivat?

– Kaksi asiaa: varmistukaa siitä, että teette oikein. Toisin sanoen, älkää yrittäkö myydä mitään, mistä ette ole intohimoisia. Jos joku todella uskoo tekemiseensä, kaikki kyllä huomaavat sen, hän toteaa.

– Toinen asia: älkää kuunnelko minua.