Kun työkkäri eli TE-toimisto vinkkaa työpaikasta, ehdotus kannattaa ottaa tosissaan.
Jos työtön ei reagoi työtarjoukseen, hänen työttömyysturvansa saatetaan rankaisuna katkaista määräajaksi. Näitä karensseja annettiin viime vuonna ennätysmäärä.
Karenssien määrän kasvua selittää eniten työtarjousten lisääntyminen. TE-toimistot lähettivät viime vuonna 563 478 työtarjousta, kun vielä vuonna 2013 lukumäärä oli 189 052.
Työtarjouksia lähetetään, sillä näin pienennetään niin sanottua työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Mitä enemmän työtarjouksia, sitä nopeammin työttömät ja työpaikat saadaan yhteen.
Suurempi määrä työtarjouksia tarkoittaa kuitenkin väistämättä myös sitä, että entistä useampi työtarjous menee väärään osoitteeseen.
– Esimerkiksi selkäkipuiselle tarjotaan siivoojan töitä, vaikka on paperit jotka todistavat, ettei henkilö pysty fyysiseen työhön. Tällaisia viestejä me kuullaan kentältä, sanoo Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestö TVY:n puheenjohtaja Jukka Haapakoski.
Virheitä sattuu, myöntää työ- ja elinkeinoministeriön vanhempi hallitussihteeri Timo Meling.
– Aina kun on kyse ihmisen tekemästä inhimillisestä toiminnasta, virheitä tapahtuu.
Työtöntä vahditaan entistä tarkemmin
Sanktioiden määrä on kuitenkin kasvanut suhteellisesti huomattavasti työtarjouksia nopeammin. Yksi syy tähän voi olla se, että työtarjouksiin tarttumista seurataan entistä tarkemmin. TE-hallinto otti vuoden 2015 alussa käyttöön verkkopalvelun, jonka kautta työttömän on kerrottava, mihin toimenpiteisiin työtarjous johti.
Verkkopalvelu varmistaa, että TE-toimisto saa tiedon siitä, mikäli työtarjouksen saanut ei jostain syystä lähetä työhakemusta.
– Aiempaa kattavammin selvitetään, hakiko työnhakija sitä työtä ja mitä siinä prosessissa tapahtui. Tämä voi vaikuttaa karenssien määrään, sanoo Meling työministeriöstä.
Muita selittäjiä sanktioiden määrän kasvulle on esimerkiksi se, että osaa työpaikoista tarjotaan kauas työttömän omasta kunnasta. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys vuosilta 2012–2014 osoitti, että tuolla ajanjaksolla peräti 39 prosenttia työtarjouksista tehtiin työnhakijan asuinkunnan ulkopuolelle.
Sitten ovat jutun alussa kuvaillun kaltaiset tapaukset, jossa tarjottu työ ei vastaa työnhakijan työkykyä tai -kokemusta.
Kuinka harvinaisia tällaiset huonot esimerkit tällä hetkellä ovat, emme toistaiseksi tiedä. Asiaa valottavaa selvitystä tehdään työ- ja elinkeinoministeriössä parhaillaan.
Hallitusohjelma vihjaa entistä tiukempia rangaistuksia
Työtarjouksien määrän kasvattamisen aloitti Jyrki Kataisen (kok.) hallitus.
Sipilän hallitus tuskin tulee muuttamaan linjaa. Hallitusohjelman mukaan "työn vastaanottovelvoitetta tullaan tiukentamaan", mikä saattaa itse asiassa tarkoittaa päinvastaista.
– Se tullee tarkoittamaan lainsäädäntömuutoksia, mutta siitä ei vielä ole sen enempää kerrottavaa, sanoo Timo Meling työministeriöstä.
Työttömien edunvalvojaa kasvavat sanktioiden määrät huolettavat.
– Tämä johtaa siihen että enemmän ihmisiä menee sosiaalitoimen luukulle ja he ovat siten työllisyyspalvelujen ulkopuolella. Ja se johtaa pysyvämpään syrjäytymiseen, TVY:n puheenjohtaja Jukka Haapakoski tuumaa.