Suomenpystykorva Nuppu pötköttää kajaanilaisen Piiraisen perheen sohvalla ja nauttii rapsutuksista. Allergiaoireita ei tarvitse pelätä, vaikka perheen poika Juuso on veljensä tavoin astmaatikko ja allerginen siitepölystä useisiin ruoka-aineisiin.
Jostain syystä Nuppu ei aiheuta lapsille allergiaoireita. Perheen äiti Outi Piirainen uskoo, että yhtenä olennaisena syynä on sen rotu. Viitisen vuotta sitten kun koiraa vasta harkittiin, vanhemmat huomasivat, että joistain koirista oireita tulee, mutta toisista ei.
– Olimme olleet paljon sellaisessa talossa, missä on suomenpystykorva sisäkoirana ja huomasimme, että siitä ei tule oireita. Toisaalta esimerkiksi collie on sellainen rotu, mistä tulee oireita.
Ennen koiran hankkimista perhe kääntyi kuitenkin lääkärin puoleen.
Vaikka joskus puhutaan allergiavapaista koirista, sellaista ei ole.
Peter Csonka
– Puhuimme allergia- ja astmalääkärin kanssa ja saimme suosituksen, että jos meinaatte ottaa niin ottakaa nopeasti ja mieluiten kaksi. Lääkärin ajatus oli, että koira kannattaa ottaa nopeasti, kun oireet eivät ole vielä kehittyneet vakaviksi, Outi Piirainen muistelee.
Lääkärin luvalla perhe uskaltautui ottamaan oman koiran, vaikka tilanteen kehittyminen jännittikin hieman. Siksi tuntuikin voitonriemuiselta, kun astman pahenemisoireita tai allergiaoireita ei tullutkaan.
Allergiatesti ei ole koko totuus
Vaikka moni allerginen toivoisi, että Piiraisen perheen tarina toistuisi omallakin kohdalla, siitä ei ole mitään takeita. Allergiat ovat hyvin yksilöllisiä ja ne voivat muuttua. Allergia voi puhjeta yllättäen myös ihmiselle, jolla ei ole koskaan ollut allergioita.
Terveystalon lastentautien erikoislääkäri Peter Csonka allekirjoittaa Piiraisten kokemuksen, että allerginen voi saada jostakin koirasta oireita, mutta toisesta ei. Hänen mukaansa kyse ei kuitenkaan ole roduista, vaan yksilöistä.
– Vaikka joskus puhutaan allergiavapaista koirista, sellaista ei ole. Allergeeni on suurina pitoisuuksina hilseessä ja syljessä eli mitä isompi koira, mitä huonompi iho ja mitä enemmän se kuolaa, sitä todennäköisemmin se aiheuttaa oireita.
Csonka huomauttaa myös, että vaikka ihmiset puhuvat allergiatesteistä, ihopistokokeet tai verikokeet eivät varsinaisesti kerro, onko ihminen allerginen. Testeillä selvitetään herkistymistä tietylle allergeenille.
– Jos testitulos on positiivinen, se ei ole sama asia kuin allergia. Paras testi on se, että telmii koirien kanssa ennen kuin hankkii koiran. Jos ei tule oireita, todennäköisesti omastakaan koirasta tule oireita, vaikka testi olisikin positiivinen.
Oireiden voimakkuus määrittelee hoidon
Vaikka ihminen on tietylle eläimelle allerginen, lemmikistä luopuminen ei aina ole välttämätöntä. Terveystalon lastentautien erikoislääkäri Peter Csonkan mukaan jokainen tapaus on omanlaisensa ja sopiva hoito päätetään oireiden ja tapauksen perusteella.
– Jos oireet ovat lieviä ja ne eivät pahene, ei ole tarvetta luopua lemmikistä. Ja tietyissä tilanteissa oireet voivat selkeästi vähentyä tai jopa väistyä, Csonka sanoo.
Lieviä ja satunnaisia oireita voidaan hoitaa antihistamiinilla, mutta jos selkeitä oireita on jatkuvasti ja lääkettä pitäisi käyttää päivittäin, tilanteeseen on löydettävä muu ratkaisu. Jos elimistö on jatkuvassa reaktiotilassa, voivat oireet johtaa jopa astman puhkeamiseen.
Kun koiran kanssa kulkee juoksemassa ja hiihtämässä, liikunta antaa hyvää tasapainoa astmaoireisiin.
Outi Piirainen
Tällöin vaihtoehtoina ovat allergeenin välttäminen eli lemmikistä luopuminen tai siedätyshoito. Csonkan mukaan pistoksin tehtäviä eläinsiedätyshoitoja tehdään Suomessa melko vähän. 3–5 vuoden mittainen pistossiedätyshoito toteutetaan tyypillisesti tilanteessa, jossa henkilö on niin allerginen, että saa reaktion jo epäsuorasta kontaktista eläinhilseeseen.
– Verrattuna siitepölysiedätyshoitoon eläinsiedätyshoitoa on vähemmän ja kriteerit ovat erit. Syynä ovat korkeat kustannukset ja haitat. Eläinsiedätyshoidoista tulee useammin allergisia reaktioita, Csonka toteaa.
– Osa ei ole tietoinen hoitomuodosta tai ei tule ajatelleeksi, että oirelääkitys ei ole riittävä hoito, hän lisää.
Csonka suhtautuu eläinsiedätyshoitoon kriittisesti, koska suositusten mukaan ensisijainen allergian hoitokeino on allergeenin välttäminen. Aina se ei ole kuitenkaan ole mahdollista, jolloin eläinsiedätyshoito voi tulla kyseeseen.
– Se ei ole koskaan rutiiniratkaisu, mutta itse hoitona sen teho on onnistuessaan hyvä. Mielestäni siedätyshoitoa pitäisi käyttää paljon enemmän erityisesti siitepölyllä, mutta tapauskohtaisesti myös eläinallergiassa.
Jos perheessä on jo lemmikki, joka aiheuttaa pahoja allergia- ja astmaoireita, Csonkan mukaan siedätyshoito ei ole sopiva toimenpide. Silloin lemmikistä tulisi luopua.
Lasten eläinallergia katosi
Outi Piirainen on tyytyväinen, että nykyään pojat voivat käydä kavereilla kylässä ilman pelkoa siitä, että silmät muurautuvat umpeen lemmikin hilseen vuoksi. Piirainen uskoo, että koiran ansiosta veljesten eläinallergiaoireet ovat helpottaneet.
– Nykyisin kummallekaan pojalle ei tule oireita mistään koirista, joten kyläpaikoissa voi käydä huoletta. En pidä poikia tällä hetkellä lainkaan koiralle allergisina.
Allergiaperheessä Nupun säännöt ovat kuitenkin varovaisuuden vuoksi hieman tiukemmat kuin monessa tavanomaisessa perheessä. Koira nukkuu yönsä suuressa näyttelyhäkissä, eikä sillä ole asiaa päiväpeitoille. Näin sängyt pyritään pitämään mahdollisimman karvattomina.
Koira merkitsee Piiraisen perheelle paljon – se on yksi perheenjäsen. Outi Piirainen on tyytyväinen myös siihen, että koira innostaa poikia liikkumaan.
– Kun koiran kanssa kulkee juoksemassa ja hiihtämässä, liikunta antaa hyvää tasapainoa astmaoireisiin. Asiassa on siis sekin puoli.
Piiraisen mielestä lemmikistä haaveilevan allergiaperheen ei kannata suuna päänä luopua ajatuksesta, vaan selvittää asiaa.
– Vaikka kokeissa näkyisi koira-allergiaa, siitä ei kannata lannistua. Se ei välttämättä ole täysi este. Kannattaa viettää aikaa jossakin missä on koira ja katsoa, tuleeko oireita.