Australia aikoo kasvattaa puolustusbudjettiaan seuraavien 10 vuoden aikana yhteensä lähes 30 miljardilla Australian dollarilla eli noin 19,4 miljardilla eurolla. Pääministeri Malcolm Turnbull julkisti torstaina maan puolustuspolitiikkaa linjaavan esityksen.
Yhteensä puolustusbudjetti nousee 195 miljardiin Australian dollariin vuoteen 2021 mennessä. Se tarkoittaa, että maan sotilasmenot ovat tuolloin kaksi prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Asiantuntijoiden mukaan maailman keskiarvo on vähän yli kaksi prosenttia.
Turnbull mainitsi esityksestä kertoessaan alueen valtioiden kasvaneet sotilasbudjetit ja mahdolliset kriisipesäkkeet Etelä-Kiinan merellä ja Korean niemimaalla. Hän sanoi, että Australian hallitus on sitoutunut toimimaan kaikkein haastavimmassa strategisessa ympäristössä, "jonka Australia on kohdannut rauhan aikana".
– Nämä ovat merkittäviä aikoja ja panokset ovat kovia, Turnbull sanoi esittelytilaisuudessa Canberrassa.
– Vahvempi Australia tukee turvallisempaa Australiaa, turvallisempaa aluetta ja turvallisempaa maailmaa, Turnbull sanoi.
– Tämä on suunnitelma, jolla meistä tulee voimakkaampia maalla ja ilmassa, sekä merellä kuin myös sen pinnan alla.
Kaikkien aikojen suurin puolustushankinta
Turnbullin mukaan Australian kohtaamat uhat eivät rajoitu vain ulkomaisiin konflikteihin, vaan niihin sisältyy myös terrorismi, kybersota ja ilmastonmuutos.
Esityksessä mainitaan kolme pääkohtaa Australian puolustuspolitiikassa: maan pohjoisrajan ja viestiyhteyksien turvaaminen, lähialueen turvallisuuden varmistaminen sekä kansainvälisten sääntöjen noudattaminen erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueella.
Australia korvaa nykyiset kuusi sukellusvenettään 12 kokonaan uudella sukellusveneellä. Lisäksi tilataan kolme hävittäjää, yhdeksän fregattia ja 12 partioalusta.
Esityksen mukaan neljännes puolustusbudjetin lisäyksestä käytetään "kattavimpaan laivastouudistukseen sitten toisen maailmansodan". Sukellusveneiden kustannukset ovat yli 50 miljardia Australian dollaria, mikä on maan kaikkien aikojen suurin puolustushankinta.
Lisäksi Australia ostaa 72 yhdysvaltalaista F-35-hävittäjää. Myös miehittämättömiä lennokkeja tilataan ensimmäistä kertaa maan historiassa. Maavoimien kalustoa ja panssaroituja kulkuneuvoja parannetaan.
Armeijaan muodostetaan 2 500 uutta työpaikkaa, mikä tarkoittaa miehistön kokonaismäärän nousemista 62 400 sotilaaseen. Se on korkein määrä sitten vuoden 1993.
900 uutta työpaikkaa keskittyvät kyber- ja avaruusturvallisuuteen sekä tiedusteluun. Tietoverkkoturvallisuuden rahoitusta lisätään ja uusien aseiden ja teknologioiden kehittämiseen varataan 1,6 miljardia Australian dollaria.
Taustalla alueen lisääntynyt sotilaallinen toiminta
Turnbull sanoi, että kahden seuraavan vuosikymmenen aikana sotilaallinen kapasiteetti Aasian ja Tyynenmeren alueella kasvaa.
– Meitä huolestuttaisi, jos vaikutusvallasta kilpailu ja sotilaallisen voiman kasvu uhkaisivat johtaa epävakauteen ja uhata Australian intressejä, olivat ne sitten Etelä-Kiinan merellä, Korean niemimaalla tai kauempana, Turnbull sanoi.
– Meillä on vahva ja kiistaton halu rauhan, vakauden ja lain kunnioittamisen ylläpitämiseen. Päätökset, jotka teemme nyt vaikuttavat puolustusvalmiuteemme ja -näkymiin vuosikymmeniä eteenpäin.
Australia tasapainoilee kahden suuren välillä
Australian puolustuspolitiikkaa vuoteen 2035 asti linjaavan esityksen mukaan Yhdysvallat on edelleen seuraavien kahden vuosikymmenen ajan maailman johtava sotilasvalta ja Australian tärkein liittolainen. Turnbullin mukaan Yhdysvaltain läsnäolo alueella takaa sen vakauden.
Esityksessä myös toistettiin Australian vastustus Kiinan toimintaan Etelä-Kiinan merellä ja vaadittiin sitä olemaan läpinäkyvämpi puolustuspolitiikassaan.
Asiantuntijoiden mukaan esityksessä näkyykin Australian tasapainoilu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Uutistoimisto Reutersin haastatteleman asiantuntijan mukaan maa haluaa, että sillä on "liittolainen Washingtonissa ja ystävä Pekingissä".
Kiinan ulkoministeriön tiedottaja kommentoi esitystä säännöllisessä tiedotustilaisuudessa sanoen, että Kiina oli tyytymätön esityksen lausuntoihin, joita se piti Etelä-Kiinan meren politiikkansa kannalta negatiivisina.
– Jännitteiden vähentämiseksi ja asekilvan estämiseksi toivomme, että asiaankuuluvat maat voivat luopua yhteisistä harjoituksista ja lakkaavat lisäämästä sotilaallista läsnäoloaan alueella, tiedottaja sanoi.