Kansalaisjärjestö Finnwatchin selvityksen Suomessa toimivat kaivosyhtiöt maksavat vain vähän yhteisöveroja. Pienen verokertymän taustalla on myös aktiivista verosuunnittelua, minkä vuoksi järjestö arvioi Suomen valtion menettäneen vuosina 2011–2014 ainakin 49 miljoonan euron verotulot.
Finnwatch on tehnyt useita raportteja ja selvityksiä yritysten verosuunnittelusta ja veroparatiisien hyödyntämistä. Nyt järjestö arvioi kuitenkin ensimmäistä kertaa raporttinsa selvityksen kohteena olevan toiminnan veromenetykset.
Verosuunnittelulla tarkoitetaan laillisia toimia, joilla yritykset voivat minimoida maksamansa verot. Verosuunnittelussa hyödynnetään verolaissa olevia mahdollisuuksia ja porsaanreikiä.
Kaivosyhtiöillä on miljardien eurojen myyntitulot
Finnwatch selvitti raporttia varten yhdentoista Suomessa toimivan kaivosyhtiön verojen maksuja sekä erilaisia järjestelyitä verojen maksun minimoimiseksi.
Yhtiöt maksoivat vuosien 2011–2014 välisenä aikana yhteisöveroja Suomeen yhteensä 92 miljoonaa euroa. Samaan aikaan yhtiöt myivät kaivoksilta louhittuja mineraaleja yli 3,8 miljardin euron arvosta.
Yhtiöistä kahdeksan ei maksanut neljän vertailuvuoden aikana yhteisöveroja Suomeen lainkaan. Osan yhtiöistä kohdalle syy oli kuitenkin tappiollinen tulos.
Yhteisöveroa maksetaan vain yrityksen tuloksesta.
Finnwatchin mukaan kuitenkin esimerkiksi kanadalaiset kaivosyhtiöt Agnico Eagle Mines ja etenkin First Quantum Minerals (FQM) olivat tehneet järjestelyitä, joilla tähdätään verosuunnitteluun.
FQM toimii Kevitsan ja Pyhäsalmen kaivoksilla. Agnico Eagle Mines taas louhii kultaa Kittilässä.
Finnwatchin mukaan FQM on esimerkiksi maksanut osinkotuloja Suomesta kaivosyhtiön ruotsalaiselle holdingyhtiölle. Mikäli osingot olisi maksettu suoraan Kanadaan kaivosjätin emoyhtiölle, olisi niistä peritty viiden prosentin lähdevero.
EU:n emo-tytäryhtiödirektiivin perusteella Ruotsiin maksetut osingot olivat kuitenkin verovapaita.
Finnwathcille First Quantum Minerals kertoi ”noudattavansa paikallisia lakeja kaikissa toimintavaltioissaan” ja ”maksavansa siten niihin oikean ja reilun veron”.
Yhtiö huomautti myös investoineensa satoja miljoonia euroja toimintaansa Suomessa sekä työllistäneensä suuren joukon ihmisiä.
Velkaketju Luxemburgiin
Kaivosyhtiöt ovat Finnwathcin mukaan tehneet myös monia muita konsernien sisäisiä toimia, joiden avulla niiden verokertymä on jäänyt hyvin alhaiseksi.
Yksi tapa tehdä verosuunnittelua on niin sanottu alikapitalisointi. Siinä yhtiöt ohjaavat varallisuuttaan korkean verotuksen maista alhaisen verotuksen maihin konsernin sisäisillä lainoilla. Esimerkiksi sähkönsiirtoyhtiö Caruna on toiminut juuri näin.
Kittilän kultakaivoksen omistama Agnico Eagle Mines (AEM) on keskittänyt konsernin sisäiset lainatoimintonsa Finnwatchin mukaan Luxemburgiin. Veroparatiisiin päätyi Finnwatchin selvityksen mukaan korkokuluina vuosina 2011–2014 Suomesta Luxemburgiin yhteensä 37 miljoonaa euroa.
Luxemburgissa AEM:n konserniyhtiö on taas maksanut Finnwatchin mukaan 116 miljoonan euron voitoista veroja alle miljoonaa euroa.
AEM ei kiistänyt verosuunnittelua Finnwatchille. Yhtiön mukaan kaivostoiminta on kuitenkin hyvin pääomavaltaista toimintaa, mikä tarkoittaa myös suurten lainojen ottamista.
Myös AEM painotti Lappiin tekemiään merkittäviä investointeja sekä työllisyysvaikutuksiaan.
”Suomea voi verrata kehitysmaihin”
Finnwatchin raportissa arvostellaan myös Suomen kaivostoimintaa, verotusta koskevaa lainsäädäntöä sekä kaivospolitiikkaa.
Raportin ovat kirjoittaneet tutkija Matti Ylönen ja Finnwatchin tutkija Lauri Finér. Heidän mielestään ”on ilmeistä, että Suomi luovuttaa malmit halvalla”.
– Esimerkiksi kaivosmaassa tunnetussa Australiassa jo ennestään korkeita kaivosveroja korotettiin vuonna 2012. Siitä huolimatta kaivostoiminnan tuottama arvonlisä on kasvanut sittemmin yli 30 prosenttia, ja se on moninkertainen Suomeen verrattuna. Suomea voi tässä mielessä verrata kehitysmaihin, joissa kaivosyhtiöitä on arvosteltu niiden luonnonvarojen hyödyntämisestä ilman, että paikallistasolle on jäänyt riittävää korvausta, raportissa kirjoitetaan.
Raportissa huomautetaan, että kaivostoimintaan liittyy esimerkiksi suuria ympäristöriskejä, jotka toteutuessaan voivat jäädä veronmaksajien hoidettavaksi.
Näin on käynyt Talvivaaran kaivoksessa, joka päätyi valtion omistukseen. Kaivoksen raskaasti tappiollista toimintaa on ylläpidetty valtion varoilla.
– Lisäksi yhtiöitä on tuettu suoraan kymmenillä miljoonilla. Samalla yhtiöitä tuetaan epäsuoraan muun muassa infrastruktuurilla ja tarjoamalla julkiset palvelut kaivospaikkakuntien uusille asukkaille, raportissa todetaan.
Finnwatchin raporttiin voi tutustua tästä linkistä.