Juurakon Hulda on tarina naisesta, joka haluaa kiivetä yhteiskunnan rappusia, ja onnistuu siinä. Köyhän torpan tyttären Huldan tiedonjano, 1930-luvun lama, kaksinaismoralismi ja yhteiskunnan normit luovat asetelman, joka elää tuomari Soratien asunnossa.
– Hulda on talossa sisäkkönä, mutta haluaa opiskella. Itse näyttelen neiti Constance Sandmarkia, tuomari Soratien tätiä. Hän on vanha neiti, joka ei ole kelvannut oikein minnekään, eikä hänellä ole ollut mahdollisuutta omaan elämään koskaan, kertoo Sirkka Ravolainen.
Ravolainen on aiemmin toiminut teatteriyhdistyksen puheenjohtajana yhdeksän vuoden ajan. Hänestä Juurakon Hulda on ajankohtainen niin kauan kuin naisen euro on 80 senttiä.
– Neiti Sandmark sanoo vuorosanoissaan, että meitä tällaisia on paljon. Se on totta nykyajan Suomessakin. Moni nainen elää miehen rahapussin varassa niin maaseudulla kuin kaupungissa. Vaikka noista ajoista maailma on muuttunut paljonkin, naisen asema on edelleen heikompi kuin miehen, ja naisia näkee vähemmän johtopaikoilla. Kyllä tämä miesten maailma on edelleen, toteaa Ravolainen.
Juurakon Huldan kasvu kohti parempaa ja kansanedustajaksi pyrkiminen ei ole ollut helppo pala purtavaksi kaikille teatteriseurueille.
– Tämä näytelmä otettiin kerran Yhdysvaltoihin, ja siitä silloin poistettiin heti tämä naisen kilpailu ja huipulle nousu, nainen ei noussut alarappusta pidemmälle. Nainen alistettiin takaisin ruotuunsa.
Teatteri Ilonakin on hieman keventänyt näytelmän poliittista paatosta. Näytelmän ohjaa Pia Kärkkäinen-Hannikainen. Juurakon Huldana nähdään Päivi Toivanen.
– Draamakomedian keinoin tuomme tähän lisää huumoria, sanoo Ravolainen.
Kangasniemen tuomari Soratie asuu kunnantalon salissa
Teatteri Ilonan tuomari Soratien asunto on Kangasniemi-salissa, sillä Kankaisten koulu, jossa teatteri on pitänyt kotipesäänsä, on remontissa. Näytelmän lavasteiden on oltava nopeasti siirreltäviä, sillä kunnantalon sali on ahkerassa käytössä.
– Otamme aina lavasteet kainaloon, kun näytelmä loppuu, kertoo Ravolainen.
Teatteri Ilona toi ensimmäisenä esityksenään lavalle musiikkinäytelmän Kaunis Veera. Elettiin kesää 1996.
– Itse tulin mukaan vuonna 1999. Silloin teimme suuria musiikkinäytelmiä. Vuosien varrelle mahtuu useita juhlia ja kantaesityksiä. Meillä on ollut aiemminkin talvinäytelmiä, mutta kesänäytelmä on ollut meidän pääproduktiomme. Tänä kesänä aiomme kuitenkin lomailla, sanoo Ravolainen.
Juurakon Hulda saa ensi iltansa Kangasniemi-salissa 26. maaliskuuta.