Vielä muutama vuosi sitten tilanne näytti hyvältä: vanha funkisrakennus sai suojelumerkinnän uuteen asemakaavaan, entiseen sairaalaan suunniteltiin terveysturismia ja kalliita asuntoja. Halukkaita yrittäjiä riitti.
Sitten Venäjän rajat menivät kiinni. Ruplan kurssi romahti ja venäläiset lakkasivat tulemasta. Tiuruniemen valtava rakennus jäi tyhjilleen.
Helmikuussa Lappeenrannan kaupunginhallitus teki yksimielisen päätöksen. Ennen vappua Tiuruniemen lämmitys lopetetaan. Mikäli ostajaa ei syksyyn mennessä löydy, rakennus jää kylmilleen.
– Samaan aikaan kun esimerkiksi sivistyspuolella joudutaan säästämään ja mietitään koulujen lakkauttamista, ei tyhjillään olevan rakennuksen lämmittämiseen ole yksinkertaisesti resursseja, perustelee kaupunginhallituksen jäsen Hanna Holopainen (vihr.).
Lämmitys- ja remonttikustannukset vaativat liikaa rahaa
Vuonna 1939 valmistuneen, yhdeksänkerroksisen funkisrakennuksen lämmityskustannukset ovat suuret, 100 000 euroa vuodessa. Tänä vuonna koko lämmityskustannukset kaatuivat kaupunginkontolle. Vanhan sairaalarakennuksen omistaa Lappeenrannan kaupungin ja matkailuyritys Holiday Club Resortsin omistama yhtiö Seniori-Saimaa.
Venäläisten kadottua yhdelläkään ostajaehdokkaalla ei ole ollut realistisia suunnitelmia rakennuksen käytön ja korjauksen suhteen. Korjaus olisi välttämätöntä.
Huonokuntoinen rakennus vaatisi massiivisen peruskorjauksen. Lisäksi lämmityskeskuksen korjaaminen veisi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkolan (sd.) mukaan arviolta 200 000 euroa.
Funkisrakennuksen rooli muuttunut aikojen mukana
1930-luvulla Suomesta etsittiin tuberkuloosiparantoloille sopivia paikkoja. Tiuruniemen lehtomaisemasta Saimaan rannalta löytyi yksi täydellinen paikka. Sellainen, jossa oli "hyvä hengittää". Vuonna 1929 Tiuruun rakennettavaa parantolaa varten julistettiin arkkitehtikilpailu, kuten tapana oli. Rahoitusvaikeuksista johtuen rakennustöihin päästiin vasta vuosien päästä.
Tiurun tuberkuloosiparantola sai odottaa parantolabuumin jälkipuoliskolle. Lopulta vuonna 1939 valmistui valtava, yhdeksänkerroksinen parantolarakennus. Näkymät sairaalan katolta Saimaalle olivat hulppeat. Sinne katolle tuberkuloosipotilaita laitettiinkin kauniilla säällä lekottelemaan lepolasseilla vällyjen alla.
Sodan puhjettua Tiuruniemi palveli sotasairaalana. Rauhan ja tuberkuloosin hellittämisen myötä tuberkuloosiparantolasta tuli erikoissairaala. Sellaisena Tiuruniemi toimi läpi kylmän sodan, aina Neuvostoliiton romahtamiseen asti.
Vuonna 1993 Tiurusta tuli vastaanottokeskus, lopulta Suomen suurin transito-keskus, josta sadat turvapaikanhakijat ohjattiin edelleen maan muihin keskuksiin.
Nyt rapistunut ja tyhjä rakennus ympäröidään aidoilla
Vuosituhat vaihtui ja vanha sairaalarakennus rapistui. Lähes kaksi vuosikymmentä tiloissa toimineelle vastaanottokeskukselle löytyi lopulta parempikuntoiset tilat muualta, kun saman kunnan alueella sijainnut Konnunsuon vankila suljettiin. Vuoden 2012 kesällä vastaanottokeskus muutti Konnunsuolle.
Siitä asti Tiuruniemen sairaalarakennus on ollut poliisin ja maasotakoulun satunnaisia harjoituksia lukuun ottamatta tyhjillään.
Nyt ränsistyneen rakennuksen ympärille tullaan rakentamaan aita, joka määrittelee rakennuksen omistajan vastuualueen.
–Jos joku haluaa aidan toiselle puolelle, hän tekee sen omalla vastuulla, Kakkola kuvailee.
Tullaanko Tiuru repimään kappaleiksi?
Etelä-Karjalan museon amanuenssi, rakennustutkija Laura Hesso muistelee Tiurun vaiheita ja pitää päätöstä Tiurun lämmityksen lopettamisesta valitettavana. Hesso ei haluaisi uskoa, että peli olisi vielä pelattu.
–Rakennus on sekä paikallisesti että maakunnallisesti merkittävä. Kylmilleen jättäminen väistämättä vaikeuttaa rakennuksen säilyttämistä, Hesso sanoo.
Mutta mikäli ostajaa ei löydy eikä nykyinen omistaja enää jatka lämmitystä, kehityslinja näyttää selvältä: Tiurulla on edessään naapurissa sijaitsevan hotelli Joutsenrannan kohtalo. Aikanaan hieno, Saimaan rantaan rakennettu hotelli on nopeasti revitty kappaleiksi.
–Siltähän se vaikuttaa, Kakkola myöntää.
Vai riittääkö rakennuksen suojelumerkintä?
Tiurun entinen sairaalan rakennus on suojeltu asemakaavassa.
– Rakennuksen kulttuurihistoriallisen ja suojeluarvon kannalta ei ole tapahtunut mitään muutoksia. Suojeluarvot ovat samat kuin nykyistä, voimassaolevaa kaavaa laadittaessa, rakennustutkija Laura Hesso korostaa.
Suojelumerkinnän voi kuitenkin poistaa asemakaavamuutoksella.
–Näinhän Lappeenrannassa on toimittu aikaisemminkin, rakennustutkija Hesso toteaa ja viittaa vuonna 1957 valmistuneeseen kansakoulurakennukseen. Rakennuksella oli suojelumerkintä, mutta nyt se odottaa purkulupaa.
Mitä Tiurun funkisrakennuksen suojelumerkinnän mahdolliseen poistamiseen ja rakennuksen purkamiseen tulee, toteaa Risto Kakkola seuraavaa.
–Ei sitä aiota Saimaan torahampaaksi jättää.
