Kielitoimisto on saanut kansalaisilta lukuisia havaintoja sen jälkeen, kun se aloitti maaliskuun puolivälissä yleiskielen seurantatalkoot. Ennen pääsiäispyhien alkua havaintoja oli ehtinyt tulla jo yli sata.
– Ihmiset ovat Suomessa yleensä hyvinkin kiinnostuneita kielenkäytöstä, sanoo Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osaston johtaja Salli Kankaanpää.
Yleiskielellä tarkoitetaan kielimuotoa, jota käytetään esimerkiksi sanomalehti-, televisio- ja radiouutisissa, oppikirjoissa ja tiedotteissa ja joka on keskeisiltä osiltaan normitettua.
Kielitoimisto seuraa jatkuvasti yleiskielen kehitystä ja seurantatalkoiden tarkoituksena on, että myös kansalaiset voivat kertoa, mikäli jokin kielenpiiirre yleiskieliseksi tarkoitetussa yhteydessä on kiinnittänyt heidän huomiotaan.
– Halusimme saada enemmän tietoa siitä, miten yleiskieli muuttuu.
Kankaanpää kertoo, että havaintoja on tullut monenlaisia.
– Esimerkiksi sanojen merkitykseen liittyvä havainto "hyvä veto" merkityksessä "onnistunut suoritus" ja tyyliin liittyvä havainto "tehdä jotakin isosti".
Havainto on tehty myös esimerkiksi "ei pojilla kiinnosta" -rakenteen käyttämisestä yleiskielen normien mukaisen "ei poikia kiinnosta" sijaan. Samoin on tullut havainto "pystyy tehdä" -muodon käyttämisestä"pystyy tekemään" sijaan ja ketä-muodon käyttämisestä merkityksessä kuka.
Havainnot auttavat kielenkäytön seurannassa
Havaintoja voi lähettää Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivulla olevalla lomakkeella.
Kielitoimiston mukaan kyseessä voi olla esimerkiksi yksittäisen sanan tai rakenteen uusi, erikoinen tai hämmentävä käyttö, tai piirre, joka tuntuu henkilöstä yleiskielen suositusten vastaiselta ja toistuu usein asiatekstissä, vaikkei sinänsä olisikaan uusi tai erikoinen.
Kankaanpää kertoo, että havaintoja voi lähettää mistä tahansa kielen osa-alueesta, mutta yksi kriteeri on:
– Nimenomaan yleiskielisistä yhteyksistä, ei esimerkiksi oman kotimurteen muuttumisesta.
Havainnot auttavat kielenkäytön seurannassa ja yleiskieltä koskevien ohjeiden päivittämisessä.
– Ensinnäkin saamme tietoa siitä, mikä sellainenkin asia on muuttumassa, mitä itse emme ole havainneet tai mihin emme ole kiinnittäneet huomiota. Saamme tietoa myös siitä, minkälainen käsitys tavallisilla ihmisillä on yleiskielestä. Saattaa olla, että tulee havaintoja, jotka ovat jo yleiskielen suositusten mukaisia, mutta ne saattavat vielä jonkun mielestä tuntua yleiskielen vastaisilta.
Kielitoimisto on tehnyt aikaisemmin yksittäisiä kyselyjä kielenkäytöstä, mutta nyt tarkoituksena on, että seuranta on voimassa toistaiseksi.
– Voi olla, että jatkuu vaikka kuinka kauankin aikaa, Kankaanpää sanoo.
Ohjeita päivitetään tarpeen mukaan
Kielitoimisto päivittää ohjeita tarpeen mukaan. Ohjeet, jotka ovat esimerkiksi olleet hyvin vakiintuneita, viedään suomen kielen lautakuntaan päätettäväksi.
Yksi paljon huomiota saanut tapaus oli, kun suomen kielen lautakunta päätti kaksi vuotta sitten, että myös muoto alkaa tekemään on hyväksyttävä alkaa tehdä -muodon lisäksi.
– Se on hyvä esimerkki sellaisen suosituksen muutoksesta, joka vaati suomen kielen lautakunnan arvovaltaa ja joka oli hyvinkin vakiintunut, mutta siinäkin huomattiin, että kieli oli jo muuttunut. Yleiskielisissäkin yhteyksissä alkaa tekemään -muotoa näkyi alkaa tehdä -muodon sijasta, ja niinpä sitä muutettiin.
Kankaanpään mukaan harvoin muutokset kuitenkaan herättävät yhtä paljon keskustelua kuin tuolloin.
– Yleensä ne ovat sentyyppisiä, että tavallinen kielenkäyttäjä saattaa pikemminkin ihmetellä, että ai, nytkö se vasta hyväksyttiin.
Hän huomauttaa, että arvo on sinänsä myös se, että ohjeet ovat vakiintuneita, joten heppoisin perustein niitä ei muuteta.