Lepolan palvelutalon aulassa istuskelee tyytyväisen oloinen miesjoukko. Jutustelu on veljellistä ja huumori välillä hurtinpuoleista. Saarenpään palvelukodissa miehiä on koottu asumaan saman katon alle. Näin on haluttu parantaa miesten viihtymistä.
"Miesten talo" Lepola on yksi Saarenpään palvelukodin kolmesta asumisyksiköstä.
– Joskus tuntuu, että täällä on parempi olla kuin kotona, sanoo Paavo Kattelus.
– No onhan täällä parempi, täällä ei tuu komentoja, kuittaa Tapani Pöntinen.
Kattelus ja Pöntinen sekä keskusteluun liittyvä Ossi Alakoskela ovat kaikki sitä mieltä, että miesten sijoittaminen samaan taloon on ollut viisas ja toimiva ratkaisu.
– Ehdottomasti hyvä juttu, täällä on juttuseuraa ja kaikki asukkaat ovat vähän niinkuin samalla ajatuksella kulkevia, toteaa Pöntinen.
– Paremmin on sitten kavereita, sanoo Alakoskela.
Oma tarinatupa
Miesten aika kuluu tarinoiden ja televisiota katsellen. Urheilua tavataan televisiosta katsoa porukalla. Myös palvelukodin ohjattuun toimintaan miehet osallistuvat mielellään. Miesten tarinatupa kokoaa talon miehet säännöllisesti yhteisen puheenaiheen äärelle.
Pöntinen ja Kattelus naureskelevat, että tarinatuvan jutut menevät välillä "ohkaasellensa" eli ei niistä voi aivan kaikkien kuullen puhua.
Vähän on sellaanen sääntö, että ei täällä naisia tarvita.
Paavo Kattelus
– Hauskoja juttuja - sanotaan - vanhasta vapaasta elämästä, virnistää Kattelus.
Miehet kertovat tarinatuvan vetäjän joskus kysäisseen, voisiko keskusteluryhmään ottaa naisiakin mukaan.
– Me olimme Paavon kanssa heti sitä mieltä, että ei ainuttakaan, muistelee Pöntinen.
– Vähän on sellaanen sääntö, että ei täällä naisia tarvita, jatkaa Kattelus.
Miehet kuitenkin kiittävät myös asuintalonsa naisväkeä. Yhteentörmäyksiä ei ole tullut. Yhteinen sävel on löytynyt koko talon väen kesken.
Vähän ronskimpaa huumoria
Saarenpään palvelukodissa johtavana ajatuksena on se, että kun talossa on hyvä yhteishenki, silloin viihtyvät kaikki, niin naiset kuin miehetkin. Koska miehet ovat vähemmistönä, tarvitsevat he palvelukodin johtajan Merja Kontion mukaan kuitenkin erityistä huomiota.
– Esimerkiksi miesten oma keskusteluryhmä pantiin pystyyn, kun huomattiin, että miehet jäävät vähän sivuun eivätkä saa naisten joukossa ääntään kuuluville.
Myös Kontion mukaan miesten kannalta on ollut hyvä ratkaisu se, että asukkaiden sukupuoli on otettu huomioon asumisjärjestelyissä.
Urheilu, hevosurheilu, autot ja koneet esimerkiksi kiinnostavat miehiä ja ehkä se huumorikin on miehillä erilaista - vähän ronskimpaa ehkä.
Merja Kontio
– Nykyisin jo tänne hakiessaan monet miehet osaavat toivoa, että pääsisivät asumaan Lepolaan.
Palvelukodin arjessa näkee jokaa päivä sen, miten miehet hakeutuvat toistensa seuraan ja viihtyvät hyvin keskenään.
– Kyllä miehet ja naiset keskenäänkin tulevat hyvin toimeen, mutta onhan siinä varmaan eroa, mitä miesten ja naisten kesken jutellaan. Urheilu, hevosurheilu, autot ja koneet esimerkiksi kiinnostavat miehiä ja ehkä se huumorikin on miehillä erilaista - vähän ronskimpaa ehkä, hymyilee Kontio.
Kontion mukaan miesten viihtymistä voi palvelutalossa lisätä pieninkin järjestelyin ja toimenpitein. Kaikkeen ei tarvita rahaa ja ylimääräistä resurssia. Saarenpään palvelukodissa on esimerkiksi pidetty huoli siitä, että kerran viikossa tarjoillaa ruokana makkaraa "ihan sen takia, kun miehet siitä tykkäävät".
– Tietysti, jos resursseja olisi enemmän, olisi hienoa saada miesohjaajia ja järjestää miehille nikkarointia ja muuta sen tyyppistä toimintaa, toteaa Kontio.
Viskinmaisteluiltoja virkkauksen sijaan
Työyhteisökouluttaja ja väestön ikääntymistä ennakoivan Proud Age -liikeen perustaja Anna Pylkkänen iloitsee siitä, että joissakin palvelutaloissa on jo otettu huomioon miesten tarpeita. Se kertoo siitä, että asukkaita on alettu kohdata yksilöinä ja otettu myös heidän sukupuolensa huomioon.
Vanhainkodeissa ei aina ole sopivaa juttuseuraa, varsinkaan miehelle. Isäni palvelukodissa asuu montakymmentä naista ja pari miestä, jotka ovat elämänkokemuksiltaan, puhetavoiltaan, luonteiltaan ja persoonallisuuksiltaan yhteensovittamattomia. Vanhuksetkin mieluiten ystävystyvät saman sukupuolen kanssa, toiset pelkäävät, että mummu tulee mustasukkaiseksi jos pappa juttelee toisten naisten kanssa. (Yle Uutisten keskustelussa nimimerkki "Surettaa")
Nykyisin miehet tuntevat itsensä helposti yksinäisiksi vanhusten asumisyksiköissä, kun ei ole miesseuraa eikä myöskään mielekästä tekemistä.
– Meillähän usein se toiminta, mitä palvelutaloissa järjestetään on hyvin feminiinisesti painottunutta eli perinteisesti naisten toiminnaksi miellettyjä asioita, toteaa Pylkkänen.
Painotus syntyy yksinkertaisesti siitä, että naiset elävät pitempään kuin miehet ja heitä on palvelutaloissa paljon enemmän kuin miehiä. Myös henkilökunta koostuu pääosin naisista.
Virkkaamiset, askartelut ja kukkien hoitamiset eivät välttämättä kiinnosta miehiä siinä missä naisia. He kaipaisivat ehkä toisenlaista käsillä tekemistä.
– Joissakin palvelutaloissa on perustettu äijäkerhoja. Miesten retkikohteet ovatkin sitten olleet vähän erilaisia, kertoo Pylkkänen, joka tietää miehille järjestetyn jossain päin esimerkiksi viskinmaisteluiltoja.
Pylkkänen kannustaa tarttumaan miesten asiaan ennakkoluulottomasti.
– Jos kunnassa on useampia palvelutaloja, niin mikäänhän ei estä luomasta yhteistyötä palvelutalojen välille niin että saadaan syntymään näitä äijäkerhoja.