Omasta terveydestään kiinnostuneita terveyshifistelijöitä on alkanut näkyä lääkärin vastaanotoilla yhä enemmän. Tyypillinen terveysintoilija tietää tasan tarkkaan oman painonsa, sykkeensä, verenpaineensa, verensokeriarvosa ja unirytminsä. On hyvä asia seurata terveyttään, mutta jatkuva mittaaminen voi muuttua lopulta ahdistavaksi suorittamiseksi.
Terveystalon työterveyslääkäri Päivi Metsäniemen mukaan nykyään vastaanotolla keskustellaan muun muassa nukkumiseen liittyvistä, varsin yksityiskohtaisistakin asioista.
Nykyään tämänkaltainen tilanne on todella tyypillinen vastaanotolla.
Päivi Metsäniemi
– Kun perehdytään itse mitattuun, monimutkaiseen tietoon, tavanomaisen lääketieteen piirissä ei enää tiedetä, miten näitä tietoja tulisi tulkita. Onko jokin tietty arvo kenties hyvä vai huono? Onko jollakin tiedolla oikeasti merkitystä asiakkaan terveyden kannalta.
Terveyttä tarkkaillaan pakonomaisesti
Eräässäkin tapauksessa työterveyslääkärin vastaanotolle tullut asiakas kertoi nukkuneensa yöllä 7 tuntia 48 minuuttia, kun edellisenä yönä unta oli kertynyt vain 6 tuntia ja 18 minuuttia. Yön aikana oli herätty kuusi kertaa, syvän unen ja REM-unen tarkat määrät löytyivät myös laitteesta.
– Tällaisessa tilanteessa kysyn, miksi asiakas on niin kiinnostunut näin yksityiskohtaisista asioista oman kehonsa toiminnassa. Onko hänellä kenties jokin terveyteen liittyvä huoli ja onko elämässä riittävästi muunlaista sisältöä? Onko oman terveyden ja elintoimintojen seuraamisesta tullut jo pakonomaista suorittamista? Nykyään tämänkaltainen tilanne on todella tyypillinen vastaanotolla, Metsäniemi kertoo.
Saatetaan silti hysteerisesti seurata kaikenlaisia muuttujia.
Päivi Metsäniemi
Jotkut terveysintoilijat saattavat keskittyä aivan kokopäivätoimisesti siihen, että yrittävät toimia terveyden kannalta oikein kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
– Vaikka ei olisi ylipainoa eikä mitään tunnistettuja terveysriskejä, saatetaan silti hysteerisesti seurata kaikenlaisia muuttujia. Oman terveyden mittaaminen ei jätä hetkeksikään rauhaan. Tällainen käytös on jo enemmän omaa terveyttä haittaava kuin edistävä tekijä.
Taustalta löytyy halu olla kunnossa
Mittaroinnin taustalta löytyy usein halu pitää itsensä kunnossa tai sitten tahdotaan olla todella huippuhyviä oman terveyden vaalinnassa.
– Vastaanotolla keskustellaan myös niistä arvoista, jotka ovat asiakkaalle tärkeitä. Jos tarkoituksena on oman hyvinvoinnin ylläpito, niin se on positiivinen asia. Mutta kun asiaa vähän penkoo, voi selvitä, että kyseessä onkin pelkkä ylisuorittaminen tai taustalta löytyy todellisia terveyshuolia, summaa työterveyslääkäri Päivi Mäkinen.
Oma kroppa kertoo sittenkin enemmän?
Personal trainer Tanja Petmanin mielestä perinteiset aktiivisuusmittarit ovat liikuntamotivaation kannalta hyviä apuvälineitä. Laitteet saavat sohvaperunankin liikkeelle, mikäli homma on mennyt pelkäksi löhöilyksi.
Oma keho antaa tavalliselle kuntoilijalle kyllä aika paljon tarvittavaa tietoa.
Tanja Petman
Hyvinvoinnin perustana ovat monipuolisen ruokavalion lisäksi riittävä liikunta ja lepo. Petmanin mukaan mittarien tuijottamisen sijaan pitäisi saada ensin tämä kokonaisuus kuntoon.
– Kehotan asiakkaitani kuuntelemaan hyvin tarkkaan omaa kroppaa. Oma keho antaa tavalliselle kuntoilijalle kyllä aika paljon tarvittavaa tietoa, myös milloin kannattaa hiljentää tahtia. Kyllä asioiden olisi hyvä sujua rennolla otteella, elämässä kun on ihan tarpeeksi stressitekijöitä muutenkin. Jos kuitenkin tuntuu, että jokin asia ei ole kunnossa, niin silloin mittareista voi saada osviittaa omasta terveydentilastaan, Tanja Petman tiivistää.