Seitsemän tai kahdeksan.
Se on siilinjärveläisen Teemun arvio hänelle tarjotuista työpaikoista vuoden ajalta. Teemu valmistui viestintäalalta medianomiksi vuosi sitten, jolloin status vaihtui opiskelijasta työttömäksi.
Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana TE-toimisto voi tarjota työnhakijalle vain koulutukseen sopivaa työtä. Tätä kutsutaan ammattitaitosuojaksi. Ammattitaitosuojan aikana Teemulle ei kuitenkaan tarjottu töitä. Tämän jälkeen työtarjouksia alkoi tulla – mutta ei vieläkään omalta alalta.
– Minulle on tarjottu baaritöitä, promoottorihommaa ja paria pakkaajan paikkaa, joista toinen oli lääkeaineiden pakkaaja. Se on sellaista työtä, jota kuka tahansa voi tehdä liukuhihnalla.
Töitä Teemu hakikin, vaikka paikat eivät koulutusta vastanneetkaan. Hän ei halunnut saada sanktioita, eli esimerkiksi katkosta saamiensa tukien maksussa. Hakemuksista huolimatta töitä ei ole kuulunut.
TE-toimistot ovat lisänneet työtarjousten lähettämistä viime vuosina tuntuvasti. Viime joulukuussa työtarjouksia postitettiin 563 478 kappaletta, kun joulukuussa 2013 vastaava määrä oli 173 742.
Puutteellisia tietoja työtarjousten työllistävyydessä
Teemu ei ole ainoa, jonka kokemukset työtarjouksista ovat ristiriitaiset. Tällaisia tarinoita lukijat kertoivat aiheesta Yle Kuopion verkkokeskustelussa:
"Olen työskennellyt viestintäpäällikkönä ja esimiehenä kansainvälisissä pörssiyhtiöissä ja minulle tarjottiin mm. tiedotusharjoittelijan paikkaa ammattijärjestöstä ja viestintäassistentin töitä musiikkiopistosta." - Ilman TE:tä töitä saanut, ylempi korkeakoulututkinto.
"13 kuukauden työttömyyden aikana Helsingin työvoimatoimistosta ei oltu edes yhteydessä mahdollisista avoimista paikoista. Siinä kokemusta tarpeeksi." - Jabbe, ammatillinen tai lukiokoulutus.
"Sain postissa työtarjouksen joka katosi ilmaisjakelulehden sisään ja sain sen käsiini liian myöhään enkä voinut hakea työtä. Te-keskus katsoi minun toimineen "toistuvasti moitittavalla tavalla" enkä ole viime kesästä lähtien ollut oikeutettu mihinkään työttömyyskorvaukseen." - Maria, ylempi korkeakoulututkinto.
Työtarjouksia ryhdyttiin lisäämään muutama vuosi sitten Kataisen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman vaatimuksesta. Vaikka työ- ja elinkeinoministeriössä on nähty työtarjoukset tehokkaana työllistäjänä, täysin luotettavaa tilastotietoa työtarjouksista ei ole. Seuranta on puutteellista, koska työnhakijat ja -antajat eivät aina ilmoita, miten ja milloin työpaikka on täytetty.
Kehitysjohtaja Elisabet Heinonen TEM:stä sanoo, että työtarjoukset ovat tehokas tapa työllistää, jos tarjoukset on oikein kohdennettu. Hakijan osaamisen ja kokemuksen täytyy vastata työnkuvausta, ja tähän Heinosen mukaan TE-toimistoissa pyritään työtarjouksia lähetettäessä.
Ei vastannut alkuunkaan osaamista. Tarjottiin harjoittelijapaikkaa ammattimiehelle.
Nimimerkki Nimetön
– Työtarjoukset nopeuttavat selvästi työpaikkojen täyttymistä ja rekrytointia. Työtarjous on ollut oikein kohdennettu ja osuva, jos avoin työpaikka täyttyy, Heinonen toteaa.
Heinonen jatkaa, että työnhakijan osaamisen tulee vastata työnantajan rekrytointivaatimuksia ja tehtävässä vaadittavaa osaamista. Jos työnhakijan tai työnantajan antamat tiedot ovat puutteelliset, seurauksena on yleensä, että työtarjous ei johda työpaikkaan.
Itselle sopimaton työtarjous ärsyttää
Osa Teemulle tarjotuista töistä ei miehen mielestä sopinut hänelle yhtään. Tästä hän myös antoi palautetta TE-toimistolle.
Yle Kuopion verkkokeskusteluun osallistunut nimimerkkiHarmaa hukkapuolestaan kertoi saaneensa ravintola-alan ammattilaisena työtarjouksia muun muassa vanhustenhoitajaksi, talonmieheksi, remonttimieheksi ja veneenkorjaajaksi. Haastatteluissa työnantaja on todennut hänet väärin koulutetuksi.
Olen metallialan tarkkuustyön ammattilainen ja minulle tarjottiin siivoojan ja puhelinmyyjän tehtäviä.
Nimimerkki Janne
Salla Rönkkö Pohjois-Savon TE-toimistosta myöntää, että valituksia aiheesta tulee viikoittain. Hän kuitenkin kysyy, eikö työtarjouksia voisi nähdä mieluummin mahdollisuutena työllistymiseen kuin haittana.
– Varmasti sattuu sellainen työtarjous, ettei se aina miellytä työnhakijaa. Työnhakua pitäisi tarkastella siitä mahdollisuuden näkökulmasta. Työnhakijoiden pitäisi nähdä, että heille on työtarjouksessa mahdollisuus työhön.
"Systeemi toimii, jos on valmiuksia muuttua"
Yle Kuopion verkkokeskusteluun vastanneissa on myös niitä, jotka ovat päässeet työtarjouksen kautta takaisin työelämään.
"Elämäni ensimmäisen kerran sain viime syksynä sellaisen työtarjouksen -ja ällistyttävää kyllä, sain sen työn! Uskoisin, että olen yksi harvoista, jolla sekä osaaminen että halukkuus vastaanottaa tarjottu työ menivät nappiin..." - Kuvisope, alempi korkeakoulututkinto
"Tarjottiin ihan oikeanlaisia töitä. Olin jo ehtinyt niihin hakea oma-aloitteisesti. Myöhemmin, lähes sadan tuloksettoman haun jälkeen pääsin TE-keskuksen kautta kouluttautumaan uuteen ammattiin jossa nyt työskentelen. Systeemi toimii, jos on valmiuksia muuttua." - Mika E, alempi korkeakoulututkinto.
"Olin ollut 10 kk työttömänä, kun sain kirjeen jossa kehotettiin menemää työhaastatteluun. (...) Työ oli vuoden mittainen vuorotteluvapaan sijaisuus. Sain paikan. Työ jatkui ja sain vakinaisen paikan. Nyt olen ollut samassa firmassa yli 10 vuotta. (...) En olisi ikinä uskonut että työpaikka "tipahtaa postiluukusta" mutta niin kävi." - Minna, ammatillinen tai lukiokoulutus.
Työtarjousten lisäämistä on myös tutkittu pari vuotta sitten. TEM:n tutkimuksessa arvioitiin työtarjousten lisäämisen käyttöä vuodesta 2012 vuoden 2014 alkupuolelle. Analyysissa todetaan, että työttömyysjaksojen kesto ei näytä lyhenevän työtarjouksia käyttämällä. Positiivista kuitenkin oli, että nuorten työllistyminen työtarjousten avulla parani.
Tutkimuksen toinen kirjoittaja, Heikki Räisänen, kertoo, että tutkimuksista näkee vaikutusten olevien varsin hyvät. Työtarjousten myötä nuorten työttömyyden kesto lyhenee. Räisänen kuitenkin toteaa, että nuoret saattavat tarvita työllistämispalveluita ylipäätään enemmän kuin kokeneemmat ammattilaiset, jotka jo tietävät tarkkaan, millaista työtä hakevat.
Suunnittelija Sirpa Kukkala TEM:stä muistuttaa, että työtarjoukset ovat vain yksi työnantajan kanssa sovittava rekrytointia tehostava tapa. Työllistyä voi myös esimerkiksi verkkopalveluiden kautta.