Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Analyysi: Aseistetut lennokit säästävät rahaa ja ainakin lentäjiä

Suomi selvittää, voisiko tulevien monitoimihävittäjien lisäksi maahan tulla myös aseistettuja, miehittämättömiä lennokkeja. Lennokki kuulostaa heiveröiseltä lelulta mutta tässä yhteydessä se on ihan muuta, kirjoittaa Ylen toimittaja Timo Keränen.

Timo Keränen.
Timo Keränen. Kuva: Yle
  • Timo Keränen

Kansainvälinen varustelukilpailu on vienyt yhä enemmän ja yhä nopeammin miehittämättömien lentokoneiden suuntaan.

Syy kiinnostukseen on ymmärrettävä. Varsinkin Hornetin kaltaiset monitoimihävittäjät ovat erittäin kalliita. Mikä pahinta, ne eivät ole voittamattomia. Nykyisellä ilmatorjuntakalustolla alas tulee melkein kone kuin kone. Kalliilla monitoimikoneella kannattaa lähteä hyökkäykseen silloin kun vihollisen ilmatorjunta on lamassa.

Miehitettyjen koneiden käyttöä vältellään korvaamalla ne risteilyohjuksilla ja pitkän kantaman tykistöohjuksilla. Yksi vaihtoehto on miehittämätön lentokone.

Miehittämätön lennokki sopii mainiosti 3D-hommiin, siis tehtäviin, jotka ovat Dull, Dirty ja Dangerous (tylsiä, likaisia ja vaarallisia). Yhdysvalloissa näin on toimittu jo pitkään. Maassa on paljon lentäjiä, jotka eivät oikeasti lennä vaan ohjaavat lennokkeja.

Venäjä, Kiina ja EU tulevat USA:n perässä. Euroopassa on jo noussut siivilleen Neuron-niminen taistelulennokki. Sen kehittämisessä ovat olleet mukana  Ruotsi, Ranska, Espanja, Italia, Kreikka ja Sveitsi – mutta ei Suomi. Myös Briteillä on oma miehittämätön hävittäjä.

Neuronin on tarkoitus toimia yhteistyössä monitoimihävittäjän kanssa, joita valmistetaan muun muassa Ranskassa ja Ruotsissa. Se pystyy tekemään itsensä näkymättömäksi ja kantamaan raskasta aseistusta, ja mikä oivallisinta: mukana ei ole kuolemanvaaraan joutuvaa lentäjää.

Hävittäjän puikoissa on lentäjä mutta lennokkia ohjataan satojen, ehkä tuhansien kilometrien päässä. Yhdysvalloissa on jouduttu myöntämään, että moni miehittämättömän lennokin isku on osunut väärään kohteeseen, usein siviileihin.