Parviz Lutfi on asunut Varissuolla 20 vuotta. Lähes yhtä kauan hän on myös pyörittänyt alueella kahvilaa.
Varissuon huono maine on Lutfin mukaan tuulesta temmattu. Samaa sanovat muutkin varissuolaiset.
– Varissuo on mennyt joka vuosi parempaan suuntaan. Tämä on todella siisti ja hieno paikka. Täällä voi asua rauhallisesti ja palvelut ovat lähellä, Lutfi kertoo.
Noin 40 prosenttia Varissuon asukkaista on vieraskielisiä. Aluetta on tituleerattu jopa Suomen monikulttuurisimmaksi lähiöksi.
– Kun menemme kaupungille, näemme aika vähän ulkomaalaisia. Se on meille vaihtelua. Kaupunkilaisille taas on vaihtelua, kun he tulevat Varissuolle, Lutfi kertoo nauraen.
Ihmiset tekevät yhdessä
Tutkimusten mukaan yhdet Turun onnellisimmista asukkaista asuvat Varissuolla. 40 vuotta Varissuolla toimineen kiinteistönhuoltoyritys Akseli Kiinteistöpalveluiden toimitusjohtaja Mauri Kivilaakso kertoo, että vaikka Varissuon maine on parantunut vuosien mittaan, se vaikuttaa edelleen esimerkiksi asuntojen hintoihin.
– Hintataso on Turun alhaisimmasta päästä, mutta verrattuna muutamiin muihin lähiöihin ei ero ole valtavan suuri. Suurimmat ennakkoluulot Varissuota kohtaan on niillä, joilla ei ole mitään yhteyttä tänne, Kivilaakso sanoo.
Täällä on kaikin puolin lämmin tunnelma.
Sanna Larinkoski
Varissuo on yhteisöllinen paikka elää. Kivilaakso antaa kehuja alueen yhdistyksille, jotka tekevät arvokasta kotiseututyötä.
Yksi näistä yhdistyksistä on Yhdessä-yhdistys. Se on kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien yhdessä perustama yhdistys, joka ajaa kaikkien tasa-arvoista kohtelua.
– Varissuon yhteisö on todella toimiva ja toiminnantäyteinen. Ihmiset tekevät paljon yhdessä ja tulevat toimeen keskenään. Täällä on kaikin puolin lämmin tunnelma, yhdistyksen IKU-projektin vastaava toiminnanohjaaja Sanna Larinkoski kertoo.
Varissuon koulut ovat Turun monikulttuurisimpia. Hieman alle 200 oppilaan Varissuon koulussa opiskelee tällä hetkellä 20 eri kansalaisuutta, 19:llä eri äidinkielellä. Monikulttuurisuus on niin kiinteä osa koulun elämää, ettei siihen kiinnitetä edes huomiota.
– Tämä on meidän arkeamme ja normaalia koulutyötä. Tietysti tarvitsemme erikielisiä opettajia ja avustajia, jotka tukevat lapsia koulutyössä. Lisäksi joudumme aika paljon käyttämään tulkkauspalveluita, kun kommunikoimme vanhempien kanssa, kertoo rehtori Nana Lampi.
Monikulttuurinen koulu opettaa myös opettajaa. Rehtori uskoo, että lapsista kasvaa monikulttuurisessa ympäristössä niin suvaitsevaisia ihmisiä kuin ylipäätään on mahdollista.