Ruotsissa on ollut viime vuosina useita kohuja lastenkirjojen ja sarjakuvien rasistisesta tai muuten vaarallisesta kuvastosta tai kielestä.
Uusin myrsky nousi, kun kustantaja ilmoitti kirjailija Jan Lööfille, ettei aio enää ottaa uusia painoksia tämän kahdesta suosituimmasta lastenkirjasta. Jo 1960-luvulla ilmestynytVaarini on merirosvoon julkaistu myös suomeksi. Eläintarhasta karkaavasta pikkuapinasta kertovaTa fast Fabianilmestyi sekin jo liki 20 vuotta sitten.
Aikuiset saattavat katsella näitäkin teoksia nostalgian värittämien lasien läpi. Heiltä saattaa jäädä huomaamatta asioita, jotka tänä päivänä loukkaavat jotakuta.
Eva Dalin
Bonnier Carlsen kustantamon mukaan kirjat sisältävät liian kaavamaisia kuvauksia vieraista kulttuureista. Kustantamon edustaja kertoo Dagens Nyheterille yhtiön johdon saaneen lukuisia yhteydenottoja kirjoista. Lisäksi Lööfin lastenkirjojen maailmankuvasta on käyty kiivasta sananvaihtoa sosiaalisessa mediassa.
– Päätimme, ettei uusia painoksi kirjoista enää tule. Emme halua, että kustantamo joutuu vaikeuksiin niiden vuoksi, Bonnier Carlsenin kirjallinen johtaja Eva Dalin sanoo lehdelle.
Aikuiset näkevät nostalgiana, lapsia hämmentää
Dalinin mukaan kyse on sensuurin sijaan pikemminkin siitä, että kustantamo osoittaa tiedostavansa ongelman ja kunnioittavansa niitä lukijoita, jotka pitävät kirjojen kuvituksia loukkaavina. Hän kiistää, että kustantamo pelkäisi käsitellä kirjoissaan hankalaksi koettuja aiheita.
– Lastenkirjoihin palataan aina uudelleen ja uudelleen. Yhä uudet sukupolvet tarttuvat klassikoihin, joiden maailmankuva on luonnollisestikin eri kuin se, johon nuoret lukijat ovat syntyneet, Dalin sanoo.
– Aikuiset saattavat katsella näitäkin teoksia nostalgian värittämien lasien läpi. Heiltä saattaa jäädä huomaamatta asioita, jotka tänä päivänä loukkaavat jotakuta.
Pulleahuulinen afrikkalainen jazzmuusikko nilkkarenkaissa järkyttää nykyruotsalaista
Jo 60-luvulla uransa aloittanut 76-vuotias ruotsalaiskirjailija Jan Lööf on palkittu ja suosittu kirjailija ja sarjakuvapiirtäjä. Hän sai arvostetun Selma Lagerlöf -palkinnon vuonna 2011 ja on ollut ehdolla myös maailman suurimman lastenkirjapalkinnon, Astrid Lindgren -palkinnon, saajaksi.
Tein pari luonnosta uusiksi kuviksi, mutta sitten ajattelin, ettei tämä voi näin mennä, tämähän on aivan hullua.
Jan Lööf
Lööfin mukaan Vaarini on merirosvo -kirjan viimeisimmästä ruotsinkielisestä painoksesta on jäljellä vielä 5 000 kappaletta. Kirja on ilmestynyt jo vuonna 1966, ja siitä on otettu useita uusintapainoksia. Kirja on käännetty suomen lisäksi myös lukuisille muille kielille. Viimeksi Ruotsin McDonald's ja Läsrörelsen-yhdistys jakoivat suosittua kirjaa 100 000 kappaletta hampurilaisravintolan lastenaterian kylkiäisenä.
Bonnier Carlsen kiistää määränneensä jäljellä olevat merirosvokirjat tuhottaviksi. Sen sijaan Dalin myöntää ehdottaneensa Lööfille kiistaa herättäneiden kuvien piirtämistä uudelleen. Kirjailija kertoo yrittäneensä:
– Ta fast Fabian -kirjassani kuvataan jazzmuusikoita, jotka kuvia kritisoineiden mukaan esiintyivät liian vähissä vaatteissa tai menivät nukkumaan aurinkolasit silmillä. Näin ei olisi saanut tehdä, Lööf ihmettelee.
– Tein pari luonnosta uusiksi kuviksi, mutta sitten ajattelin, ettei tämä voi näin mennä, tämähän on aivan hullua.
Ta fast Fabian -kirjan kiistellyissä kuvissa esiintyy muun muassa Jan Lööfin ystävä, ghanalainen rumpali Reop Kwaku Baah. Lööf on piirtänyt muusikolle aurinkolasit silmille, ja tämän yllä on afrikkalainen asu, johon kuuluu kaislahametta muistuttava vaate sekä nilkka-, ranne-, korva- ja kaularenkaita.
Mikko Mallikas itkettää, Pepissä sopimatonta kieltä
Ruotsissa keskustelu lastenkirjojen ja elokuvien rasismista ja vanhanaikaisesta maailmankuvasta on käynyt välillä kuumana. Osansa myllytyksestä ovat saaneet niin Peppi Pitkätossun etelämeren saarilla kuninkaana hallitseva isä kuin sarjakuvasankari Tintin seikkailut Kongossa.
Pienille lapsille suunnattua, 1970-luvulla syntynyttä, lastenkirjojen ja -elokuvien hahmoa Mikko Mallikasta, ryhdyttiin boikotoimaan, kun elokuvat itkettivät lapsia päiväkodin näytöksissä.
Bonnier Carlsen on saanut osansa debateista jo aiemmin, sillä yhtiön kustantamaa, Stina Wirsènin lastenkirjaa Lilla Hjärtat syytettiin klassisen “black face” -kuvaston käyttämisestä. "Black face" viittaa valkoihoiseen ihmiseen, joka on mustannut kasvonsa esittääkseen tummaihoista.
Nyt tulilinjalle joutunut Jan Lööf on ollut Bonnierin kirjailija uransa alusta asti. Kustantamon vaihtamista hän ei ole halunnut harkitakaan.
– Olen 76-vuotias enkä enää tule tästä muuttumaan. En aio muutenkaan enää tehdä lasten kuvakirjoja, kirjailija sanoo.
Kirjojen häviäminen markkinoilta silti harmittaa kirjailijaa. Niin käy väistämättä. Jos kirjoista ei oteta uusintapainoksia, ne painuvat hiljalleen unholaan.