Koruja ostetaan, kun taloudessa menee hyvin. Korumyynti on pysynyt Suomessa kutakuinkin ennallaan, mutta rannekelloja menee kaupaksi entistä enemmän.
Kello- ja korualan liikevaihto kasvoi viime vuonna yhdeksän prosenttia verrattuna vuoteen 2014. Liikevaihdon määrän kasvu oli lähes yhtä suuri. Alan liikevaihto oli viime vuonna noin 250 miljoonaa euroa. Tilastokeskus tilastoi samaan lukemaan erikoiskaupassa myydyt kultasepäntyöt ja kellot.
– Valo tunnelin päässä on huomattavasti kirkkaampi kuin ennen, arvioi lukuja Suomen kultaseppien liiton toimitusjohtaja Henrik Kihlman.
Kevään ja kesän juhlakauden alkaessa eletään toista alan sesongeista. Isot liikkeet olivat viime joulun myyntiin tyytyväisiä. Myynnin kasvua viime vuonna selittänee myös se, että kiinalaisturistien ostokset ovat paikanneet venäläismatkailijoiden vähentymisen takia kauppaan jäänyttä lovea, Kihlman sanoo. Kiinalaisia kiinnostavat ostosmatkoilla etenkin arvokkaat sveitsiläiset kellot. Pienellä alalla kasvuun voi riittää, että esimerkiksi isot yritykset tekevät hyvää tulosta, Kihlman muistuttaa.
"Muotia seuraava nuori käyttää rahaa kelloon"
Alan suurimpien ketjujen johdossa arvioidaan rannekellojen tekevän paluuta. Esimerkiksi Timanttisten toimitusjohtaja Sami Koskisen mukaan korujen kotimainen kysyntä on pysynyt ennallaan, mutta ketjun kellomyynti kasvoi viime vuonna 10 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Muotikellojen kysyntään vaikuttavat myös nuoret asiakkaat.
Espoolaisen Leppävaaran koulun oppilaat, 8-luokkalainen Nana Yang ja 7-luokkalainen Morteza Qalandari, pohtivat, että nuorten kiinnostus muotiin näkyy siinä, että erilaiset merkkitavarat ovat heille tärkeitä.
– Muotia seuraava haluaa käyttää rahaa siihen, esimerkiksi kelloon, ei vaikka harrastuksiin, Nana Yang kuvailee.
Yhä useammalla on useita rannekelloja
Suomalaisessa kellokulttuurissa eletään nyt kiinnostavaa aikaa, arvioi Kelloseppäliiton puheenjohtaja Toni Pietilä. Hänen mukaansa mekaaniset kellot kiinnostavat ihmisiä nykyään enemmän kuin menneinä vuosikymmeninä.
– Perinteiset laatuvalmistajat, kuten sveitsiläiset Rolex ja Omega, ovat Suomessa jostain syystä aina vahvoja, hän luonnehtii.
Rolex ja Omega ovat Suomessa jostain syystä aina vahvoja.
Toni Pietilä
Mutta kellokulttuuriin hiipivä muutos näkyy laajemminkin:
– On selvästi entistä enemmän ihmisiä, jotka ovat hoksanneet, että yhtä kelloa voi käyttää koruna, toista statussymbolina ja kolmatta rymykellona harrastuksissa, Pietilä havainnollistaa.
Suomessa ollaan kuitenkin kaukana esimerkiksi italialaisesta kellokulttuurista, jossa on yleistä omistaa useita kelloja eri käyttötarkoituksiin.
– Valmistajien kannalta suomalainen kellomarkkina on niin pieni, ettei heillä ole merkittävää mielenkiintoa tuoda tänne kellokulttuuria, Kelloseppäliiton puheenjohtaja Toni Pietilä sanoo.