Kun Vimpelin 150-vuotisjuhliin aiottu lappajärveläisten soppatykki hajosi, eivät keittäjät jääneet toimettomiksi. Rokka syntyisi kyllä ilman naapureittenkin apua, tuumasi kunnanhallituksen puheenjohtaja ja soppasouvin pääemäntä Marja-Leena Laakso.
Kuntaliitoskumppaniksi aiotulta Alajärveltä soppatykkiä ei sentään lainattu, vaan apuihin otettiin kaksi koulukeittiötä. Aapiskujan koulun ja yhteiskoulun kattiloissa keittoa keitettiin yhteensä 1200 litraa. Kouluilta tuotos kuskattiin lämpölaatikoilla juhla-areenalle eli Vimpelin Saarikentälle.
Kriisikunnankaan hernekeitossa ei sattumia säästelty. Laakson mukaan lihaa oli paljon eikä keitoskaan ollut laimeaa. Myös suolaa oli sopivasti.
Vimpeli juhli siis hymy suupielissä karehtien, ei hautajaisiaan, kuten kunnanjohtaja Anita Paavola muistutti.
– Sään puolesta tunnelmat ovat koleat. Mutta kyllä väki on ollut todella innoissaan juhlista.
– Ja tässähän on koko ajan ollut rinnalla se vaihtoehto, että Vimpelin kunta säilyy itsenäisenä ja sen varaan me laskemme, Paavola vakuutti.
Ponnistelujen jälkeen juhlassa olikin väkeä kuin Vedon kotiottelussa eli tuhatkunta.
Notkahduksesta nousuun
Viimeksi Vimpeli juhli syntymäpäiviään 30 vuotta sitten, kun kunta täytti 120 vuotta.
– Myös silloin Vimpelin kunnan talous oli huolestuttava. Nyt ollaankin sanottu, että senkin juhlan jälkeen lähti nousukiito.
Kunnanjohtaja Paavola näkee myös soppatykin hajoamisessa symboliikkaa. Kun vanha tuttu ratkaisu poistuu, voidaan luovia kohti uusia ratkaisuja. Samoin voidaan toimia kunnan johdossa.
– Näen tulevaisuuden hyvänä, koska olemme tehneet jo vuoden 2015 aikana isot ratkaisut, jonka ansiosta tuli ylijäämäinen tilinpäätös eli 1,4 miljoonaa.
– Ratkaisut on tehty nimenomaan kauaskantoisesti. Ne eivät ole olleet mitään pikavoittoja, Paavola sanoo.
Juhlassa puhunut pääministeri Sipilä jätettiin tällä kertaa ilman kulissien takaisia lobbauspuheita. Huumoripitoisesta ohjelmasta välittyi kuitenkin Vimpelin vahva halu itsenäisyyteen.