Liikenneturvallisuuden parissa työskenteleviä lääkäreitä huolestuttaa ilmiö, jossa lääkärin kielteistä arviota autoilijan terveydentilasta ei hyväksytä. Henkilö, joka ei saa ajo-oikeutta puoltavaa lausuntoa omalta lääkäriltä, menee toisen, kolmannen tai jopa neljännen lääkärin pakeille hakemaan myönteistä päätöstä.
Ajokorttioikeuden shoppailu on johtanut Liikennevakuutuskeskuksen mukaan liikenneonnettomuuksiin, kun ratin taakse on menty huonosta terveydentilasta ja lääkärin varoituksista huolimatta. Yksittäisissä tapauksissa onnettomuudet ovat johtaneet myös kuolemaan. Liikennelääketieteen professori Timo Tervo sanoo, että Suomessa on nähty kaikkia eri muotoja, joilla kuskin huono terveystilanne on sivuutettu.
– Ei noudateta lääkärin ajokieltoa, minkä seurauksena tapahtuu onnettomuus. Tai sitten lääkäri ei anna ajokieltoa, vaikka pitäisi antaa. Kolmas vaihtoehto on, että lääkäri ei ilmoita heikentyneestä ajokyvystä poliisille, vaikka pitäisi, Tervo listaa.
Ääritapauksissa lääkärit ovat kertoneet joutuneensa jopa lahjontayritysten tai uhkailun kohteiksi. Tästä ilmiöstä on maininnut ajoterveyttä koskevassa tutkielmassaan professori Tervon poika Markku Tervo. Hänen tietojensa mukaan tapaukset eivät ole kuitenkaan edenneet poliisitutkintaan.
Tilastoitua tietoa ilmiön laajuudesta ei ole, mutta se on tuttu niin lääkäreille kuin poliisillekin. Toisen lääkärin kannanoton pyytäminen on kuitenkin laillista.
Vaikeimmissa tapauksissa poliisi saa sekä ajo-oikeutta puoltavan että kieltävän päätöksen eri lääkäreiltä. Ylitarkastaja Juhani Ruutu Poliisihallituksesta sanoo, että tällaiset tapaukset arvioidaan yksittäin. Usein uudempi päätös ajaa vanhemman ohi, mutta jos päätösten ajankohdat ovat lähekkäin, niin poliisi saattaa pyytää erikoislääkärin lausunnon.
Kun ei voi tietää
Kun potilas tulee vastaanotolle, lääkäri ei voi tietää, onko potilas käynyt arvioituttamassa ajoterveyttään muilla lääkäreillä. Kaikki perustuu luottamukseen, kertoo ylilääkäri Reetta Kälviäinen Kuopion yliopistollisen keskussairaalan Epilepsiakeskuksesta. Usein lääkäri ei myöskään voi tietää, onko potilaalla ajokorttia vaan hänen on luotettava potilaan kertomaan.
– Vaikea sanoa, paljonko tätä esiintyy, kun kaikesta ei saa tietoa. Potilaat eivät kerro, jos menevät muualle, Kälviäinen harmittelee.
Esimerkiksi julkisesta terveydenhuollosta kielteisen päätöksen saanut potilas voi mennä yksityiselle lääkärille, joka ei ole häntä aikaisemmin tavannutkaan. Tällöin ajokykyä arvioivalla lääkärillä ei välttämättä ole tietoa potilaan sairaushistoriasta.
Kälviäisen mukaan yksityisellä puolella ei ole välttämättä käytettävissä kaikkea sitä tietoa, mitä julkisella puolella sairaskertomuksen myötä on.
– Ratkaisu ajotaidosta saatetaan tehdä puutteellisin tiedoin.
Ratkaisu ajotaidosta saatetaan tehdä puutteellisin tiedoin.
Reetta Kälviäinen, KYS
Ylikomisario Marko Iltanen Lounais-Suomen poliisin lupavalvontayksiköstä sanoo tuntuman olevan se, että julkisesta terveydenhoidosta tulee poliisin tietoon enemmän kielteisiä ajo-oikeuspäätöksiä. Tämä voi Iltasen mukaan johtua myös siitä, että julkisella puolella käy enemmän potilaita.
Melkein kuin humalassa ajaisi
Autolla ajosta luopuminen voi olla kova paikka monelle ikänsä autoa ajaneelle. Ikäihmisille kyse voi olla itsenäisyydestä. Autolla pääsee hoitamaan kauppareissut ja ajamaan kesämökille.
Etenkin työkseen autoa ajavalle voi olla hankalaa luopua ajokortista ja sitä kautta työstä, mitä kautta on saanut toimeentulonsa.
Tällaisia vaikeita ajokykytapauksia arvioimaan Turun yliopistolliseen sairaalaan on perustettu Suomen ensimmäinen Ajopoli. Ajopolin konsultoivan lääkärin Mikael Ojalan mielestä on huolestuttavaa, että esimerkiksi ammatikseen ajavien rekkakuskien terveydentilaa ei ole pakko tutkia yhtä tarkkaan kuin lentäjien työkuntoa.
Hänen mukaansa erityisesti neurologiset sairaudet, kuten aivoinfarktit, dementia ja iskusta syntyneet aivovammat, ovat hankalia diagnooseja ajotaidon kannalta. Potilaat eivät aina tajua, että ajotaito on menetetty.
– Heiltä häviää sairauden tunto, jolloin he käyvät kiertämässä ympäri Suomea ja eri ajokokeissa ja pyytävät lausuntoja eri lääkäreiltä, mutta se on tavallaan osa taudinkuvaa.
Ojala kertoo tapauksesta, jossa hän arvioi erään potilaan ajotaitoa yhdessä ajo-opettajan kanssa liikenteessä. Kolmessa vartissa kuskin eteen oli tullut useita vaaratilanteita ja kolme hätäjarrutusta. Kuskin omasta mielestä ajo meni hyvin ja rutiininomaisesti.
He käyvät kiertämässä ympäri Suomea ja eri ajokokeissa ja pyytävät lausuntoja eri lääkäreiltä.
Mikael Ojala
Mitä iäkkäämmäksi ihmiset tulevat, sitä useammin heillä on terveyteen vaikuttavia sairauksia ja niitä hoitavia lääkityksiä.
– Meillä on satoja tuhansia kuljettajia, jotka käyttävät keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, kuten unilääkkeitä. Lääkkeiden yhteisvaikutus voi vastata jopa 0,5 promillen humalaa, arvioi liikennelääketieteen professori Timo Tervo.
Lääkäri voi kirjoittaa myönteisen lausunnon vaikkei haluaisi
Timo Tervo pelkää, että ilmiö voi olla kasvamassa tulevaisuudessa, jos lääkärit siirtyvät työskentelemään yksityisillä lääkäriasemilla.
– Isoissa lääkärikeskuksissa työskentelevät lääkärit voivat pelätä työpaikkansa puolesta, jos potilaat valittavat ajo-oikeutta rajaavista päätöksistä esimiehille, Tervo pohtii.
Myös Juhani Ruutu Poliisihallituksesta ei välty ajatukselta, että yksityisillä lääkäriasemilla on paine tehdä rahaa. Hän pohtii, tuleeko potilas enää toiste vastaanotolle, jos hän ei saa lääkäriltä puoltavaa lausuntoa ajo-oikeudesta. Hänestä ajoterveys on vaikea asia myös potilaan luottamuksen kannalta, sillä lääkäreiden työhön on mielletty vaitiolovelvollisuus.
Lisäksi suurten ikäluokkien ikääntyessä Suomessa on enenevässä määrin ikäihmisiä, jolloin arvioita ajoterveydestä tarvitaan lisää.
Osa haastatelluista lääkäreistä arvioi, että ajoterveysohjeistusten parantuessa ajokorttioikeuden shoppailu voi myös vähentyä. Ruudun mukaan Trafin helmikuussa voimaan tullut ohjeistus on niin uusi, ettei siitä voi vielä päätellä, onko ajokorttioikeuden shoppailu vähentynyt.
"Ihmiset voisivat itsekin ottaa vastuuta"
Ajokorttioikeuden shoppailua voitaisiin lääkärien mukaan kaitsia usein konstein.
Tällä hetkellä lääkärikoulutuksen osana ei ole pakollisia liikennelääketieteen opintoja. Timo Tervo on puhunut jo pitkään lääkärien kouluttamisesta liikennelääketieteeseen. Tervon mukaan suunnitelmissa on aloittaa opintokokonaisuus aiheesta Helsingin yliopistossa vuonna 2017.
Tyksin Ajopolilla työskentelevän Mikael Ojalan mielestä ajo-oikeuden tarkasteluun erikoistuneita ajopoleja pitäisi olla useampia ympäri Suomea esimerkiksi yksi jokaisessa tulevassa sairaanhoitopiirissä. Toistaiseksi Ajopoli toimii Tyksin lisäksi vain Helsingin Hyksissä. Lääkäreiden koulutusta tulisi hänenkin mielestään lisätä.
Tekemistä on myös lääkäreiden asenteissa. KYSin Epilepsiakeskuksen Reetta Kälviäinen epäilee, että osa lääkäreistä ei koe ajoterveyden arvioinnin kuuluvan toimenkuvaan, sillä perustehtävä on parantaa sairauksia. Kälviäinen toivoisi, että ihmiset voisivat itsekin ottaa vastuuta omasta ajokyvystään ja suosiolla jättäytyä pois liikenteestä. Vanhuksen omaistenkin arvio voitaisiin ottaa huomioon ajoterveyttä tarkasteltaessa.
13.33: Tarkennettu viittausta tutkielmaan, jossa lääkärien uhkailua ja lahjontaa on käsitelty.