Suomalaiset ovat musiikillisesti mollikansaa, ja mitä vanhempi kansalainen, sitä mollivetoisempi. Jyväskylän ja Durhamin yliopistojen tutkimuksen mukaan nimittäin mitä vanhempi musiikinkuuntelija, sitä todennäköisemmin surullisesta musiikista saa lohtua.
Musiikkiteteen professori Tuomas Eerola ja musiikintutkija Henna-Riikka Peltola ovat selvittäneet miksi ihmiset kokevat mielihyvää kuunnellessaan surullista musiikkia. Tutkimus tehtiin kolmella kyselyllä Suomessa ja Englannissa, vastaajia kyselyillä on yhteensä lähes 2 500.
Suurin osa vastaajista kuvaili kokemuksia surullisesta musiikista miellyttäviksi, ja kolmanneksella musiikin kuuntelu johti mielialan kohenemiseen. Musiikki tuotti nautintoa joko puhtaasti musiikillisten ja esteettisten kokemusten kautta tai musiikin tuoman lohdun vuoksi.
– Vastausten mukaan surullinen musiikki ja sen tunteet kietoituivat muistoihin ja henkilökohtaisiin mielleyhtymiin. Nämä kokemukset liittyivät usein vaikeaan elämäntilanteeseen, jossa musiikki toimii hyvänä vertaistukena, toteaa Peltola.
Kaikilla surullinen musiikki ei kuitenkan ole lohdun lähde. Osa vastaajista raportoi hyvin epämiellyttäviä tunnekokemuksia. Niissä surullisen musiikin kuuntelu liittyi tyypillisesti henkilökohtaisiin menetyksiin, kuten läheisen kuolemaan.
– Tällaiset voimakkaat negatiiviset kokemukset näyttävät olevan sekä henkisesti että fyysisesti uuvuttavia, ja näin ollen kaukana nautinnollisuudesta, sanoo Eerola.
Surulliseen musiikkin liittyvät tunnekokemukset jakautuvat siis kolmeen lajiin: esteettiseen nautintoon, lohtuun ja negatiivisiin kokemuksiin. Kaikki kolme reagointitapaa löytyvät sekä suomalaisilta että englantilaisilta.