Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttila arvioi, että Suomessa on tällä hetkellä kymmeniä kuntia, jotka tukevat maataloutta jollain tapaa.
Näin on esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla Perhossa, missä kunta tukee maanviljelijöitään 20 000 eurolla.
Tämän tukirahan avulla perholaiset tilat voivat esimerkiksi tehdä tulosanalyysejä, joista saadaan selville tilan kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus. Tulosanalyysi on viljelijän tukena, kun hän pohtii rahojen riittävyyttä. Lisäksi analyysi auttaa löytämään tuotannon kehittämiskohteita.
"Maatalouden investoinnit jäävät varjoon"
Juha Marttila MTK:sta kertoo, että vastaavalla kuntien tukemisella on pitkät perinteet. Kyseessä on kuitenkin katoava perinne, sillä suurin osa kunnista on kokonaan luopunut maatalouden tukemisesta.
– 90-luvun lama aloitti sen, että kunnat alkoivat karsia elinkeinopoliittisia kehittämisrahojaan, Marttila sanoo ja arvioi, että monessa kunnassa karsittiin silloin juuri maatalouden rahoista.
– Sellaista henkeä on ollut, että kunnan uudella teollisuusalueella se uusi yritys on aina jotenkin hienompi ja arvokkaampi, vaikka kunnan kannalta maatalouden investoinnit ovat aivan yhtä arvokkaita kuin muidenkin, Marttila lisää.
"Kunnat eivät tue riittävästi"
Juha Marttila toivoo, että suunta kääntyisi.
– Mielestäni maatalouden tukeminen istuu erittäin hyvin kuntien elinkeinopolitiikkaan. Kun maatiloilla investoidaan ja kehitetään, tulee kuntaan työtä ja verotuloja.
Marttila penää kunnilta yleensäkin toimia maatalouden puolesta, sillä hänen mielestään kunnat eivät riittävästi tue paikallista maataloutta. Esimerkiksi kuntien keittiöissä pitäisi valmistaa ruokaa suomalaisista raaka-aineista.
– Ongelma on, että kilpailutuksessa avataan aina väylä vaikkapa myös saksalaiselle lihalle, ja sillä poljetaan alas suomalaisen raaka-aineen hintaa, Marttila sanoo.