Kaksi merkittävää Norjan puolella järjestettävää saamelaisfestivaalia nostaa tänäkin kesänä esille saamelaiskulttuurin hyväksikäytön.
Toinen festivaaleista on Evenesissä, Nordlandin läänissä heinäkuun lopussa järjestettävä Márkomeannu.
Festivaalituottaja Susanne Amalie Langstrand-Andersen tuo esille Suomen matkailun erityisen surullisena esimerkkinä saamenkäsityön väärinkäyttämisestä.
– Suomen matkailuelinkeinossa on ulkomaisten turistien houkuttelemiseksi annettu pitkään epäaito kuva saamelaisista, jotka ovat likaisia ja humalassa, kommentoi Langstrand-Andersen.
Viime kesänä Márkomeannu kielsi niin kutsuttujen turistilakkien eli epäaitojen neljäntuulenlakkien myymisen festivaaleillaan. Langstrand-Andersenin mielestä “turistilakin” myynti on yksi iljettävimmistä esimerkeistä, miten saamenkäsityötä käytetään väärin.
Nyt Márkomeannu sekä toinenkin Norjan puolen festivaali, keskiviikkona alkanut Riddu Riđđu, aikovat viedä keskustelun vielä pitemmälle. Kummatkin festivaalit järjestävät seminaarit saamenkäsitöihin liittyvistä oikeuksista. Palataan niihin vielä artikkelin lopussa.
Festivaalit saamelaiskulttuurin edistäjinä
Riddu Riđđu ja Márkomeannu – kaksi merkittävää saamelais- ja alkuperäiskansapainotteista musiikki- ja kulttuurifestivaalia, jotka järjestetään Pohjois-Norjassa joka heinäkuu.
Festivaaleista suurempi ja tunnetumpi on Riddu Riđđu- eli Rannikkopuhuri -niminen festivaali. Se järjestetään Tromssan läänissä, Kaivuonon Manndalenissa. Riddu Riđđu järjestetään tänä vuonna 13.–17.7.2016.
Márkomeannu järjestetään Evenesissä Nordlandin läänissä. Márkomeannu vittaa elämöintiin kylässä. Festivaali järjestetään tänä vuonna 28.–31.7.2016.
Kummallakin festivaalilla on suuri merkitys oman alueensa saamelaiskulttuurin elpymiselle, mutta viime vuosina myös saamelaiskulttuurin kehittymiselle, saamelaisten identiteetille ja yhteenkuuluvuudelle koko rajattomassa Saamenmaassa.
Riddu Riđđu toimi esikuvana Márkomeannulle
Riddu Riđđu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991, kun paikalliset nuoret halusivat musiikin ja kulttuurin kautta muuttaa häpeän omasta taustastaan ylpeydeksi.
Márkomeannu puolestaan sai alkunsa, kun joukko Evenesin saamelaisnuoria kävi Riddu Riđđussa ja huomasivat millainen merkitys festivaalilla oli alueen saamelaiselle kulttuurille, historialle ja identiteetille.
Evenesin saamelaisnuoret halusivat tehdä samalla tavalla hyvää oman alueensa saamelaiskulttuurille ja identiteetille. Márkomeannu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1999.
Sekä Riddu Riđđu että Márkomeannu listaavat tavoitteikseen edistää ja kehittää saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen kulttuuria ja kulttuuri-identiteettiä sekä säilyttää, elvyttää ja edistää saamelaista taidetta ja perinteisiä arvoja koko Saamenmaalla.
Tämän ne tekevät järjestämällä konsertteja, seminaareja, kursseja, näyttelyitä, käsitymarkkinoita, työpajoja, kirjallisuutta ja omat festivaalit lapsille. Ohjelma vetää festivaaleille joka vuosi niin norjalaisia vieraita, saamelaisia yli rajojen kuin ulkomaalaisiakin.
Areena myös Suomen saamelaisartisteille
Myös Suomen saamelaisartisteilla on alusta asti ollut mahdollisuus tuoda omat taiteelliset lahjakkuutensa esille näillä festivaaleilla.
Tänä vuonna Riddu Riđđu -festivaaleilla esiintyy Suomesta joikua elektroniseen musiikkiin yhdistävä Ylva.
Saamelais–suomalais–ruotsalaisen Ylvan muodostavat saamelaistaiteilija Niillas Holmberg, ruotsalainen tuottaja-muusikko Stefan Kvarnström sekä suomalaiset muusikot, 22-Pistepirkosta tuttu Asko Keränen ja trumpetisti Antero Piha.
Muusikko ja näyttelijä Niillas Holmberg on myös keskustelemassa festivaaleilla runouden vaikutuksesta saamelaiseen nyky-yhteiskuntaan ja sen yhteydestä luontoon. Holmberg on kirjoittanut kaksi runokokoelmaa.
Márkomeannu-festivaaleilla esiintyvät puolestaan Enontekiön Hetassa varttunut Niko Valkeapää, inarinsaameksi räppäävä Amoc, pohjoissaamenkielistä folk-rock-musiikkia soittava Ravggon Vuotso–Oulu-akselilta, sekä Uuden Musiikin Kilpailussakin Solju-duossa laulanut Hilda Länsman Utsjoelta.
Festivaaleilla pohditaan missä menee aidon ja epäaidon raja
Mutta takaisin festivaalien seminaariteemaan, alkuperäiskansojen kulttuurien hyödyntämiseen. Kulttuureita hyödynnetään monella tavalla ympäri maailmaa, mutta harvemmin alkuperäiskansojen suostumuksella.
Aihe on tuttu Suomessakin.
Vuonna 2014 Tanja Poutiainen aiheutti kohun käyttämällä saamenpukua muistuttanutta asua. Kesällä 2015 närää aiheutti Oulussa järjestettävän Qstock-festivaalin logoksi piirretty Amerikan alkuperäiskansojen sulkapäähine, "intiaanipäähine" . Loppuvuodesta 2015 Suomen Miss Maailma -kilpailija aikoi edustaa Suomea pilailupuodin lapinpuvussa. Tänä keväänä Kiasmaa arvosteltiin feikkisaamenpukuvideon ostamisesta.
Viime kesänä Márkomeannussa nähtiin turistilakkikiellon lisäksi "feikkitakkeja" vastustava performanssi, jonka esittivät Ylva ja Suohpanterror-kollektiivi (video).
Tänä kesänä keskustelu festivaaleilla laajenee seminaareihin.
– Haluamme keskustelua siitä, minkälainen oikeudellinen suoja saamelaisilla on kulttuurillisiin erityispiirteisiinsä. Missä menee aidon ja epäaidon saamenkäsityön raja ja onko meillä juridisia keinoja estää väärinkäyttöä, jota vastustamme, alustaa Márkomeannun festivaalituottaja Susanne Amalie Langstrand-Andersen.