Suomen asekauppa Lähi-itään moninkertaistunut – "eletään poikkeuksellisia aikoja"

Lähi-idän merkitys asemarkkinoilla kasvaa, ja Suomi haluaa oman pienen siivunsa kakusta. Tämän voi päätellä Suomen puolustusministeriön viimeisen puolentoista vuoden aikana myöntämistä asevientiluvista.

Ajanjaksolla 1.1.2015 – 28.6.2016 lupia oli myönnetty 522, joista 50 oli myönnetty Lähi-idän maihin. Esimerkiksi vuonna 2012 alueelle myönnettyjen vientilupien osuus oli 1,8 prosenttia, vuonna 2011 osuus oli 3 prosenttia.

Ainakin toistaiseksi vaikuttaa siltä että eletään poikkeuksellisia aikoja

aseviennin tutkija Mert Sasioglu, Saferglobe

Vientilupa ei tarkoita, että aseita varmuudella lopulta viedään ostajalle. Euromääräisesti suurin osa luvan saaneista asevienneistä kuitenkin toteutuu. Asekauppaa seuraavan SaferGlobe-tutkimusverkoston seurannan mukaan esimerkiksi vuosina 2004–2014 asevientilupia myönnettiin noin 1,7 miljardin euron arvosta, ja toteutunutta vientiä oli vastaavana aikana 1,2 miljardin euron arvosta.

Avaa kuvien katselu

Euromäärissä asevienti Lähi-itään on moninkertaistunut viime vuosina. Vientiluvat vihjaavat, että vienti Suomesta Lähi-itään jatkunee vilkkaana.

– On vaikea sanoa, puhutaanko pysyvästä trendistä, mutta nyt ainakin toistaiseksi vaikuttaa siltä, että eletään poikkeuksellisia aikoja, kuvailee asekauppaa seuraavan SaferGlobe-tutkimusverkoston tutkija Mert Sasioglu.

AMV-vaunuja Arabiemiraatteihin, suojausterästä Turkkiin

Lähi-itään suuntautuvan aseviennin päänavauksena voidaan pitää 36 Saudi-Arabiaan myytyä NEMO-kranaatinheitinjärjestelmää, jotka Patria myi Saudi-Arabiaan vuonna 2011. Kyseessä oli yksi Suomen asevientihistorian suurimmista kaupoista. Kauppa selittää sitä, miksi Saudi-Arabia oli Suomen aseviennin kohdemaista toisena Ruotsin jälkeen vuonna 2014.

Suuria kauppoja on solmittu myös vuonna 2015. Niitä ovat Patrian Arabiemiraatteihin myymät 40 AMV 8x8-miehistönkuljetusvaunua, jotka on hiljattain laivattu ostajalleen. Arabiemiraatteihin on myönnetty lupia myös muun muassa Sakon tarkkuuskiväärien, sekä kahden Boomeranger-veneen vientiä varten.

Patrian vaunuja ja kranaatinheitinjärjestelmiä saatetaan myydä lähitulevaisuudessa muuallekin Lähi-itään. Qatariin on nimittäin myönnetty vientilupa esittelykäyttöön tarkoitetulle AMV-vaunulle NEMO-kranaatinheitinjärjestelmineen ja kranaatteineen.

Suurista rahoista puhutaan myös salolaisen venevalmistaja Marine Alutechin ja Omanin poliisin välisissä kaupoissa. Omaniin myytiin 14 kappaletta Watercat K13-venettä, jotka soveltuvat esimerkiksi partiointiin. Veneet toimitetaan vuoden 2017 loppuun mennessä.

Lisäksi Lähi-itään on myönnetty luvat kymmenien tuhansien suojausterästonnien viemiseen. Suojausteräksellä voi päällystää esimerkiksi panssaroituja kulkuneuvoja. Pelkästään Turkkiin lupia suojausteräksen viennille on myönnetty 16 800 tonnin edestä.

Suomen pitkä yhteistyö Länsirantaa miehittävän Israelin kanssa jatkuu. Tässä yhteistyössä Suomi on kuitenkin ensisijaisesti ostaja ja tuotekehittäjä, eikä myyjä.

Lista viimeisen puolentoista vuoden aikana myönnetyistä asevientiluvista on jutun lopussa.

Suomi aseistaa maita, jotka pommittavat siviilejä

Aseita viedään kansainvälisesti valtavia määriä Lähi-idän maihin yksinkertaisesta syystä: Alueella käydään sotaa tai varustaudutaan sitä varten, joten markkinoita riittää.

Luvat asetarvikkeiden vientiin antaa puolustusministeriö, mutta ulko- ja turvallisuuspoliittisen harkinnan viennistä tekee ulkoministeriö. Ulkoministeriön asevalvonnan yksiköstä kerrotaan, että vientiä Lähi-idän maihin harkitaan aina tarkasti ja tapauskohtaisesti, koska kyseessä on "konfliktinherkkä alue".

Suomen uudet kauppakumppanit eivät kuitenkaan käytä aseitaan vain puolustukseen. Kaiken harkinnan jälkeen aseita viedään Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin, jotka ovat esimerkiksi osallistuneet Jemenin sisällissotaan.

– YK:n ihmisoikeuskomissaarin mukaan liittouma on syyllistynyt useisiin hyökkäyksiin useita siviilikohteita vastaan, tutkija Sasioglu huomauttaa.

Eikö tällainen toiminta ole ongelma asevientilupien myöntämisen kannalta?

– Mitä Jemeniin tulee, tilanne on huolestuttava. Mutta näissä luvissa mitä (Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin) on myönnetty, ei ole katsottu, että lupaa ei voida antaa vallitsevan tilanteen valossa. On lisäksi hyvä huomata, että maat toimivat siellä Jemenin hallituksen pyynnöstä, sanoo ulkoministeriön asevalvonnan yksikönpäällikkö Sannamaria Vanamo.

Lisäksi asiassa painaa tietenkin Suomen talous.

– Kokonaisharkinnassa ajatellaan toki myös suomalaisyritysten toimintaa ja työllisyyttä, Vanamo sanoo.

Kontrolli, onko sitä?

Kaikkialle Suomi ei asetarvikkeitaan vie. Esimerkiksi Venäjälle Suomi ei ole myöntänyt puolentoista vuoden aikana yhtäkään vientilupaa. Miksi Saudi-Arabia ei ole asevientikiellossa, kun esimerkiksi Venäjä on?

– Lähi-itään ei kohdistu ehdotonta vientikieltoa. Venäjälle taas on olemassa EU:n ja monien muiden maiden asettama asevientikielto johtuen Ukrainan kriisistä. Suomi kulkee tässä EU:n valtavirrassa, Vanamo perustelee.

Vanamon mukaan peruste olla viemättä asetarvikkeita olisi YK:n tai EU:n julistaman asevientikiellon lisäksi nähty riski siitä, että aseita käytettäisiin ihmisoikeuksien loukkaamiseen, tai että Suomen toimittamat aseet päätyisivät "vääriin käsiin".

Miten voidaan olla varmoja siitä, etteivät Suomen myymät aseet päädy vääriin käsiin?

– Sitä ei voi täysin poissulkea. Mutta jos ajatellaan viime vuosia, meidän tietoon ei ole tullut Suomen viemien puolustustarvikkeiden väärinkäytöksiä, Vanamo sanoo.

Kontrolli asekaupoissa rajoittuu vientiä edeltävään harkintaan. Suomen kauppakumppani antaa sitoumuksensa siitä, ettei aseita kaupata edelleen ilman Suomen lupaa, tai että niitä säilytetään asianmukaisesti. Sen jälkeen kun aseet on toimitettu, ne ovat loppukäyttäjän hallinnassa. Suomi voi korkeintaan valvoa, että niitä käytetään sovitunlaisesti.

– Päätökset tehdään vallitsevan tilanteen mukaisesti, toki yrittäen vähän ennakoiden tulevaa, Vanamo kuvailee.

Valtioiden kehityksen ennakoiminen on kuitenkin vaikeaa.  Aseet sen sijaan ovat pitkäikäisiä.

– Siinä vaiheessa kun aseet on toimitettu, niin kontrollia ei ole olemassa. Se on sitten asiakasmaasta kiinni, mihin näitä materiaaleja käytetään, sanoo SaferGloben tutkija Sasioglu.