Sää ja vuodenaika vaikuttavat myyräkuumetartuntojen määrään. Myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta tutkinut Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta kertoo, että alkusyksystä voidaan havaita selvä piikki myyräkuumetapauksissa. Heinäkuussa lomalla tartunnan saaneet sairastuvat tautiin kolmisen viikon itämisajan jälkeen elokuussa.
– Halkovaja on perinteisesti sellainen paikka, jossa halkojen kanssa huhkiessaan voi joutua tekemisiin myyrän jätöspölyn kanssa, sanoo Vapalahti.
Myyräkuume tarttuu myyrän jätöksistä ilmateitse esimerkiksi siivouksen yhteydessä. Hengityssuojaimista saatava hyöty on Vapalahden mukaan pieni, sillä käytännössä suojaimilla voidaan harvoin täysin estää pölylle altistumista.
Myyräkuumetartuntoja on tavattu tänä vuonna viime vuotta enemmän etenkin Etelä-Savossa, jossa tapauksia on tämän vuoden aikana ollut 104, kun viime vuonna sairastumisia sattui maakunnassa vain 68. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan koko maassa olisi myyräkuumetta hieman edellisvuotta vähemmän. Vielä on kuitenkin vaikea arvella, nouseeko määrä edellisvuotta runsaammaksi.
Olli Vapalahti kertoo, että myyräkuumetapauksia sattuu eniten vasta loppuvuodesta, jolloin myyräkanta on suurimmillaan.
– Huippu tulee Etelä-Savossakin itsenäisyyspäivän tienoilla. Usein voi olla, että myyrävuoden huippu jakautuu kahdelle kalenterivuodelle, hän sanoo.
Myyrien määrä vaihtelee keskimäärin kolmivuotisessa syklissä. Nousuvuotta seuraa huippuvuosi ja romahdusvuosi. Myyräkuumetapaukset seuraavat metsämyyrien määrää.
Tilastoista ei kuitenkaan Vapalahden mukaan voi täysin päätellä syklin vaihetta, sillä myyrävuosi ajoittuu hänen mukaansa huhtikuusta huhtikuuhun.
Vähäluminen talvi saattaa nostaa tartuntamääriä
Olli Vapalahti pitää mahdollisena, että vähäluminen talvi olisi lisännyt alkuvuoden myyräkuumetapausten määrää. Vähälumisena talvena myyrät hakeutuvat ihmisasutuksen lähelle.
– Sää vaikuttaa myyrien käyttäytymiseen ja siihen, kuinka ne hakeutuvat ihmisten lähelle. Olemme tutkineet kyselytutkimuksella, kuinka ihmiset tartunnan saavat ja yleisin tapa on sairastua sisätiloissa, Vapalahti sanoo.
Esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa tunnetaan tapaus, jossa runsaslumisena alkanutta talvea seurasi vuodenvaihteessa leuto jakso. Maa jäätyi routaan ja tavallisesti lumipeitteen alla lisääntyvät myyrät pyrkivät lähelle ihmisasutusta. Samana vuonna Ruotsissa oli ennätysmäärä myyräkuumepotilaita.