Norjan Saamelaiskäräjien jäsen Beaska Niillas näkee, että Halti pitäisi antaa saamelaisille, eikä vaihdella sitä valtioiden kesken.
Beaska kommentoi Yle Sápmille uutista siitä, että Norjan hallitus on käsittelemässä ehdotusta yhden Haltin huipun lahjoittamisesta Suomelle, kun Suomi juhlii satavuotiasta itsenäisyyttään.
– Se on hieman outo ehdotus, sillä oikeastaanhan se on saamelaisten maata ja sitten ne, jotka ovat ryövänneet maan, alkavat vaihdella sitä keskenään. En ole vaivannut päätäni tällä asialla, mutta nyt kun kysyt, niin oikeastaanhan pitäisi tehdä paitsi niin, että se ojennetaan takaisin niille, joille se kuuluu, eikä valtioiden kesken vaihdella, sanoo Beaska Niillas.
– Minun näkemykseni on, että eivät valtiot varastettua voi vaihdella, Beaska Niillas sanoo.
Norjan saamelaiskäräjien presidentti muistuttaa maaoikeuksista
Norjan saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalo ihmettelee myös ajatusta maakappaleen lahjoittamisesta.
– Täytyy varmaan muistuttaa Norjan viranomaisia, että Halti on alueella, jossasaamelaisten maaoikeuksia ei ole vielä selvitetty, Keskitalo sanoo.
– Olemme odottaneet vuosikausia, että Norjan viranomaiset alkaisivat tehdä saamelaisten oikeusselvitystä kyseisellä alueella. Asiaa ei kuitenkaan ole tähän mennessä priorisoitu ja siksi pidänkin kummallisena, että nyt puhutaan siitä, että lahjoitettaisiinko maakappale toiselle valtiolle, toteaa Keskitalo.
Rajan siirtämisellä ei käytännön merkitystä?
Kaivuonon kunta on ehdottanut, että Norjan valtionrajaa siirrettäisiin 40 metrillä, jotta kokonainen vuorenhuippu siirtyisi Suomen valtion puolelle. Asia on nyt Norjan pääministerin pöydällä.
Kyseessä on yksi Norjan puolella sijaitsevista Haltin vuorenhuipuista, joka on 1 331 metriä meren yläpuolella. Suomen korkein kohta sijaitsee Haltin vuorenrinteellä 1 324 metrin korkeudessa Suomen ja Norjan rajapyykillä 303B.
Saamelaispoliitikot eivät usko, että yhden Haltin vuorenhuipun lahjoittamisella Suomelle olisi suurta käytännön merkitystä.
– Mielestäni on melko joutavaa hommaa siirrellä rajoja. Sehän on kuitenkin Saamenmaata kummallakin puolen rajaa, sanoo Beaska Niillas.
– Vaikka lahjoitus tehtäisiin, niin en usko, että sillä olisi kovin suurta käytännön merkitystä. Saamelaisethan ne käyttävät aluetta kummallakin puolen rajaa – sekä Suomen että Norjan puolella. Oletukseni on, että saamelaiset voivat jatkaa alueen käyttöä kuten aiemminkin, Aili Keskitalo sanoo.
Kaivuonon kunnan ehdotuksesta kerrottiin Suomessa ensimmäistä kertaa keväällä.