Euroopan komissio on vastikään tehnyt lakiesityksen, jonka mukaan tietyt kemikaalit voidaan määritellä hormonihäiriköiksi vasta, jos niiden haitallinen vaikutus terveydelle voidaan aukottomasti osoittaa. Kiistaa on syntynyt muun muassa muovin pehmentimenä yleisesti käytetyistä ftalaateista sekä muun muassa juomatölkeistä löytyvästä bisfenoli A:sta.
Kemikaalien terveysvaikutukset voivat kuitenkin tulla esiin vasta vuosia, jopa sukupolvia altistumisen jälkeen. Vaarallisuutta on siis vaikea heti osoittaa.
Lisätutkimusta kaivataan kipeästi
A-studiossa vieraillut THL:n Ympäristöterveyden yksikön päällikkö Hannu Kiviranta muistuttaa, että hormonihäiriköiksi otaksuttujen kemikaalien on epäilty aiheuttavan esimerkiksi siittiöiden vajaatuotantoa. Lisäksi ne voivat vaikuttaa sikiön kehitykseen niin, että sikiöaikana voi sukuelimiin tulla epämuodostumia tai sukuelimet eivät toimi normaalisti.
– Tästä on näyttöä koe-eläimillä, sekä jonkun verran epäilyksiä epidemiologisten tutkimusten pohjalta. Mutta tulokset ovat hieman ristiriitaisia, kaikkia vaikutuksia ei voida nähdä. Siksi tämä onkin aihepiiri, jota pitää tutkia lisää, toteaa Kiviranta.
Tulevat äidit kemikaalipaastolle?
Elimistölle haitallisia kemikaaleja voi saada kehoon esimerkiksi kosmetiikan kautta. Kemikaalicocktail-blogistin Noora Shinglerin mukaan esimerkiksi Tanskassa suositellaan raskaana oleville naisille pidättäytymistä kaikesta kosmetiikan käytöstä. Shingler osallistui Ylen järjestämään kemikaalien altistustutkimukseen. Hän pitäisi Tanskan suositusta hyvänä koko EU:n alueella.
THL:n Hannu Kiviranta muistuttaa, että kemikaalien vaaroissa on muutoinkin vielä paljon tutkittavaa. Esimerkiksi eri ammattiryhmien altistumisesta ei Suomessa ole riittävästi tutkimusnäyttöä. Tutkimukselle ei tähän mennessä ole ollut riittävästi resursseja.