Norjan Saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalo ihmettelee sitä, miten helppoa valtionrajojen siirtäminen vaikuttaa viranomaisille olevan.
– Minä ihmettelen sitä, miten helppoa vaikuttaa olevan maan viranomaisille vain siirtää valtionrajaa aivan kuten heille sopii. Ja odottaisinkin, että siirtäminen olisi yhtä helppoa saamelaisten tarpeiden niin vaatiessa.
Kyse on siitä, että Kaivuonon kunta Pohjois-Norjassa on ehdottanut Norjan valtionrajan siirtämistä 40 metrillä. Tällöin yksi Haltitunturin huippu siirtyisi Suomen puolelle.
Kyseessä on Haltin huippu, joka on Norjan puolella ja 1 331 metriä merenpinnan yläpuolella.
Valtionrajat vaikeuttavat saamelaisten yhteistyötä
Aili Keskitalo tuo esille sen, että valtionrajat vaikeuttavat saamelaisten arkea.
– Todellinen tilannehan on se, että valtionrajat häiritsevät meidän yhteistyötämme. Sen olemme kokeneet esimerkiksi Sirman ja Utsjoen koulujen yhteistyön yhteydessä.
Norjan Sirma ja Suomen Utsjoki toivoivat aiemmin tänä vuonna yhteistä saamelaiskoulua Sirman koulun lakkauttamisuhan vuoksi.
Keskitalo toivoo, että viranomaiset olisivat yhtä myötämielisiä siirtämään valtionrajoja myös siksi, etteivät ne häiritsisi saamelaisia käytännössä.
– Odotan, että viranomaiset ovat yhtä positiivisia, jos saamelaisten puolesta olisi tarve siirtää valtionrajoja niin, että ne eivät häiritsisi meitä käytännössä, kuten ne valitettavasti joissain yhteyksissä tekevät.
Norjan saamelaiskäräjien presidentti muistuttaa maaoikeuksista
Norjan saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalo ihmettelee ylipäänsä ajatusta maakappaleen lahjoittamisesta.
– Täytyy varmaan muistuttaa Norjan viranomaisia, että Halti on alueella, jossa saamelaisten maaoikeuksia ei ole vielä selvitetty, Keskitalo sanoo.
– Olemme odottaneet vuosikausia, että Norjan viranomaiset alkaisivat tehdä saamelaisten oikeusselvitystä kyseisellä alueella. Asiaa ei kuitenkaan ole tähän mennessä priorisoitu ja siksi pidänkin kummallisena, että nyt puhutaan siitä, että lahjoitettaisiinko maakappale toiselle valtiolle, toteaa Keskitalo.
Rajan siirtämisellä ei käytännön merkitystä?
Norjan Saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalo ei kuitenkaan usko, että yhden Haltin vuorenhuipun lahjoittamisella Suomelle olisi suurta käytännön merkitystä.
– Vaikka lahjoitus tehtäisiin, niin en usko, että sillä olisi kovin suurta käytännön merkitystä. Saamelaisethan ne käyttävät aluetta kummallakin puolen rajaa – sekä Suomen että Norjan puolella. Oletukseni on, että saamelaiset voivat jatkaa alueen käyttöä kuten aiemminkin, Aili Keskitalo sanoo.