Poliisia huolestuttaa liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrän raju kasvu alkuvuoden aikana Pohjois-Savossa. Tilastokeskuksen mukaan maakunnassa on kuollut tieliikenteessä 16 ihmistä tammi–kesäkuussa. Määrä on suurempi kuin missään muualla Suomessa. Esimerkiksi Uudellamaalla on vastaavalla aikavälillä kuollut liikenteessä kahdeksan ihmistä.
Komisario Jarmo Puustinen Itä-Suomen liikennepoliisista kertoo, että ilmiön syytä on pohdittu poliisin ja muiden liikenneturva-asiantuntijoiden kesken keväällä.
– Tapaukset liittyvät vahvasti ajoterveyteen, mihin pitäisi nyt kiinnittää erityistä huomiota, kun ikääntyneiden määrä liikenteessä kasvaa. Toinen valitettava aihe, mikä liittyy näihin, on itsetuhoisuus.
Puustisen mukaan poliisin on vaikea puuttua itsetuhoisuuden syihin. Hän korostaa, ettei onnettomuuksia voida ehkäistä pelkän valvonnan keinoin.
– Poliisi ei yksin pysty tähän puuttumaan, vaan tämä on koko yhteiskunnan asia. Tämä (itsetuhoisuus) on erittäin vaikea asia puuttua, kun ihmisen pään sisälle pysty laitteilla oikein näkemään.
"Itsemurhat liikenteessä ovat ehkäistävissä"
Trafin johtava asiantuntija Inkeri Parkkari kertoo, että yleisesti itsemurhia liikenteessä on noin 25–30 vuosittain. Useimmiten onnettomuudessa menehtyy vain turma-auton kuljettaja.
Parkkari haluaa lähettää selvän viestin.
– Itsemurhat liikenteessä ovat ehkäistävissä.
Liikenteessä tapahtuvien itsemurhien ehkäisemisessä auttaa Parkkarin mukaan niin mielenterveysongelmien ehkäiseminen kuin hyvä liikennesuunnittelukin. Liikenneturvallisuutta ovat parantaneet esimerkiksi ajoratojen erottaminen keskikaiteilla.
Parkkarin mukaan tehokas, kaikkia liikenteen onnettomuuksia ehkäisevä, keino on tiestön kunnon parantaminen.
Ajoterveys koskee myös psyykkistä puolta
Mielenterveysongelmiin pitäisi Parkkarin mukaan saada apua oikealla hetkellä. Myös päihdeongelmia tulisi hoitaa ja ennaltaehkäistä. Parkkari kertoo, että päihteiden käyttö liittyy joskus liikenteessä tehtyihin itsemurhiin, sillä päihdeongelmiin voi liittyä itsetuhoisia ajatuksia.
Ajoterveydestä puhumisen ei pitäisi koskea vain fyysistä terveyttä vaan myös psyykkistä puolta.
Lääkärin kanssa voitaisiin miettiä, että pitäisikö mielenterveyspotilaalta ottaa ajo-oikeus pois osaksi aikaa.
Inkeri Parkkari, Trafi
– Jos henkilö on esimerkiksi aikaisemmin yrittänyt itsemurhaa liikenteessä, niin sellaiseen pitäisi puuttua vakavasti. Lääkärin kanssa voitaisiin miettiä, että pitäisikö mielenterveyspotilaalta ottaa ajo-oikeus pois osaksi aikaa, Parkkari pohtii.
Parkkari korostaa, ettei tahdo ottaa ajo-oikeutta pois kaikilta mielenterveysongelmien kanssa painivilta, vaan ehdottaa kortin laittamista tauolle selvästi liikenteessä itsetuhoisten henkilöiden tapauksessa.
Tilastotietoa lääkärin ajoterveyslausunnoista poliisille ei ole, mutta Parkkarin mukaan vaikuttaa siltä, että lääkärit lähettävät poliisille suosituksia ajo-oikeuden poistamisesta mielenterveyssyiden perusteella hyvin harvoin.
Pienillä asioilla on merkitystä
Monesti pienilläkin asioilla liikenneturvallisuuden parantamisessa on merkitystä, Inkeri Parkkari kertoo.
– Poliisin suorittama valvonta, mediassa asiasta puhuminen ja aktiivinen alueellinen toiminta ovat kaikki asioita, jotka vaikuttavat liikenneturvallisuuteen. Työ on laaja-alaista, Parkkari luonnehtii tiedonkulun tärkeyttä liikenneturvallisuuden edistämisessä.
Komisario Jarmo Puustinen ei tahdo tehdä Pohjois-Savon liikennekuolemien tilastosta liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Hän muistuttaa, että synkkiä tilastopiikkejä syntyy helposti, kun yhdessä onnettomuudessa kuolee useampia ihmisiä.
– Kun katselee valtakunnan tilastoja, niin missään muualla ei tällaista ole. Katsoisin rauhassa tämän vuoden loppuun ennen kokonaiskuvan muodostamista. Nyt kesällä on menty rauhallisemmin tällä sektorilla ja näissä tilastoissa. Tärkeää muistaa, että jokaisen tällaisen luvun ja tilastojen takana on jollekin tärkeä ihminen.
Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää arkisin klo 9.00–07.00 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00 numerossa 010 195 202.