Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan sekä Ruotsin että Venäjän pernaruttoepidemioissa on kyse alueellisista tartunnoista, eikä niillä ole suoraa yhteyttä toisiinsa.
Aiemmin on uutisoitu, että Venäjällä Länsi-Siperiassa ainakin 13 ihmistä on joutunut sairaalahoitoon ja yli tuhat poroa kuollut pernaruttoepidemian vuoksi. Ruotsissa Itä-Göötanmaalla pernaruttoon puolestaan on kuollut ainakin 14 eläintä, ja Ruotsin viranomaiset ovat päätyneet rokottamaan kaikki naudat ja lampaat alueella.
– Tapaukset eivät liity toisiinsa, vaan ne ovat paikallisia. Tämä on tyypillistä taudille, koska itiöt säilyvät maaperässä vuosikausia, ylitarkastaja Sirpa Kiviruusu Evirasta selittää.
Tartunta mahdollinen myös Suomessa
Vaikka laajempia epidemioita on havaittu nyt kahdessa naapurimaassa, Suomessa syytä huoleen ei Eviran mukaan edelleenkään ole, sillä pernarutto ei leviä pitkiä matkoja.
Tartuntojen syynä ovat todennäköisesti molemmissa tapauksissa maaperässä säilyneet itiöt, jotka ovat nousseet pintaan: Ruotsissa pernaruton esiintymisalueella on ollut rankkoja sateita, jotka ovat voineet nostaa itiöt pintaan, ja Venäjällä taudin esiintymisalueella puolestaan on epäilty syyksi ikiroudan sulamista poikkeuksellisen lämpimän kesän seurauksena.
Pernarutto voikin säilyä tartuntakykyisenä maaperässä vuosikymmeniä, jopa satakin vuotta, ja tartunnat ovat täälläkin mahdollisia, sillä Suomessakin on alueita, joilla pernaruttoa on esiintynyt. Tauti oli yleinen Suomessa 1960-luvulle saakka.
– Jos tulee tulvia esimerkiksi laidunalueille, joilla pernaruttoa on ollut, tartunta on mahdollinen, Kiviruusu sanoo.
Tällaisilla alueilla pyritään kuitenkin välttämään eläinten laiduntamista. Kaikki pernaruttokuolemat eivät kuitenkaan ole tiedossa taudin pitkästä säilyvyydestä johtuen sekä siksi, että kaikkia nautojen äkkikuolemia ei välttämättä ole tutkittu.
– Sitä on kyllä koitettu korostaa, että aina, jos on naudan äkkikuolema, niin se olisi hyvä saattaa eläinlääkärin tutkittavaksi, Kiviruusu muistuttaa.
Rankkasateet, tulvat ja maansiirtotyöt voivat laittaa liikkeelle
Maaperään painuneet pernaruttoitiöt voivat saastuttaa laitumen tai rehun, jos ne lähtevät liikkeelle esimerkiksi rankkasateiden, tulvien tai maansiirtotöiden yhteydessä.
Esimerkiksi kesäkuu oli Suomessakin monin paikoin runsassateinen, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kesäkuu oli mittaushistorian sateisin. Heinäkuussa puolestaan sademäärissä oli suurta vaihtelua niin, että esimerkiksi idässä ja Länsi-Lapissa satoi kaksi kertaa tavanomaista enemmän mutta maan länsiosissa ja lounaissaaristossa sademäärä oli paikoin jopa harvinaisen pieni.
Toistaiseksi pernaruttoa ei kuitenkaan Suomessa ole tänä vuonna tavattu, ja viimeisimmät, yksittäisillä naudoilla havaitut pernaruttotapaukset ovat vuosilta 2008 ja 2004.
Ruotsin rokotuksista uutisoi Suomessa ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus.