Länsimainen taidemusiikki on lapsille kapea ja vieras musiikillinen kaistale. Koulun tietopohjainen kuuntelukasvatus pikemminkin ylläpitää vierauden tuntua kuin rakentaa siltaa lasten ja taidemusiikin välille, arvioi Serja Turunen väitöskirjatutkimuksessaan peruskoululaisten taidemusiikin kuuntelukokemuksista.
– Lähestymme taidemusiikkia jostain syystä eri tavalla kuin muuta musiikkia. Sitä pitäisi muka mielessään analysoida ja tehdä oikeanlaisia havaintoja. Ei riitä, että sitä vain nautittaisiin. On ihmeellistä, että yhteen musiikkilajiin on jäänyt sellainen vanha leima. Koulussakin sitä lähestytään kuin jotain historialista monumenttia, hyvin juhlavasti ja hiljaa paikallaan istuen, Serja Turunen pohtii.
Luokanopettajana Serja Turunen kuuntelutti 3.- 4.-luokkalaisilla eri teoksia niin, että oppilaat saivat ilmaista musiikin herättämiä ajatuksia ja tunteita eri tavoin, liikkumalla, piirtämällä ja sanallisesti.
– Kyllä lapsetkin saattavat sanoa, että eivät ymmärrä taidemusiikkia. Ensin pitääkin saada se musiikki lapselle läheiseksi ja kuuntelutilanne mielekkääksi. Sitten se uteliaisuus syntyy lapsella itsestään, että mitäs tässä tapahtuu. Havainnon ja elämysten kautta siitä tulee hänelle henkilökohtaisesti merkityksellinen, Serja Turunen on havainnut.
Musiikki vie uusiin maailmoihin
Serja Turusen näkökulma on eksistentiaalis-fenomenologinen. Ilmiöt saavat merkityksen ihmisen kokemuksen kautta. Koululaiset nähdään ainutlaatuisina, kokonaisvaltaisina kokijoina. Musiikki koetaan ajassa ja tilassa, omista lähtökohdista. Musiikkiteokset saavat merkityksensä kokemuksista. Koulussa perinteisenä lähtökohtana on ollut tietäminen ja ymmärtäminen.
– Musiikki vapauttaa ja koskettaa lapsia. He lähestyvät sitä monilla aisteilla. He voivat kertoa mitä näkivät ja tunsivat, eivät pelkästään, mitä kuulivat. He pääsivät uusiin maisemiin ja maailmoihin musiikin mukana. Niitä he usein kuvailivat. Musiikille tulee siinä henkilökohtaista merkitystä, Serja Turunen sanoo.
Tänä syksynä käyttöön tuleva alakoulun uusi opetussuunnitelma on kokemus- ja ilmiölähtöinen eikä niin tieto- ja oppiainepainotteinen. Tätä Serja Turunen pitää oikeana suuntana.
– Sehän on lapselle luontaista, että kun asia ensin tuntuu merkitykselliseltä, niin siitä haluaa tietää enemmän. Sitten käy kiinnostavaksi esimerkiksi se miksi tämä musiikki on sävelletty ja kuka sen teki ja minkälaisissa oloissa. Ensin vaan pitää antaa sen musiikin tulla. Musiikilla on ihan oma lumovoimansa. Harva on sille immuuni, enkä ole löytänyt sellaista lasta, jota musiikki ei lainkaan koskettaisi, kertoo Turunen kokemuksen perusteella.
– Musiikki tavallaan syntyy aina uudestaan kuulijan mielessä. Samoin muitakin taiteita voi lähestyä eri tavoin kokemuksesta lähtien. Esimerkiksi kuvataideteos voi synnyttää mielessä äänimaiseman. Ne ovat luovia kokemuksia ja lapset ovat luovia, jos ei sitä luovuutta estetä, Serja Turunen painottaa.
Kasvatustieteen lisensiaatti Serja Turusen väitöskirja ”Matkalla musiikkiin. Fenomenologinen tutkimus peruskoulun 3.-4.-luokkalaisten taidemusiikin kuuntelukokemuksista koulun musiikkikasvatuskontekstissa” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella 12.8.2016.