Mustekalan muotoinen Octobot mullistaa robotiikan
Onko se koiran purulelu? Vai mustekala? Ei kumpikaan, vaan maailman ensimmäinen kokonaan pehmeä robotti. Octobot syntyi 3D-tulostuksena.
Harvardin yliopiston tutkijaryhmän keksintö on noin kämmenen kokoinen. Pehmeytensä ja kokonsa vuoksi se mahtuu melkein minne vaan. Mullistavaa on, ettei Octobotissa ole perinteistä elektroniikkaa vaan se saa virtansa mikronesteiden kemiallisesta reaktiosta. Kiinteät patterit ja akut ovat tähän asti olleet suurimpia haasteita täysin pehmeiden robottien rakentamisessa.
Pehmoroboteista visioidaan tulevaisuudessa olevan apua esimerkiksi lääketieteellisissä tutkimuksissa ja operaatioissa.
Vanheneminen lisää onnellisuutta
Kaliforniasta kuuluu hyviä uutisia meille kaikille: vanheneminen lisää onnnellisuutta. Fyysinen toimintakyky heikkenee ja muisti hapertuu, mutta mielenterveys ja mieliala sen kun kohenevat.
San Diegossa tehdyn tutkimuksen mukaan iän ja koetun tyytyväisyyden välilltä löytyi suora yhteys. Mitä vanhempi tutkittava oli, sitä onnellisempi, tyytyväisempi, vähemmän masentunut ja vähemmän stressaantunut hän kertoi olevansa.
Ilmiötä kutsutaan myös vanhenemisen paradoksiksi. Ehkä elämän lähestyessä loppua ihminen alkaa keskittyä hyviin asioihin ja osaa elää tässä hetkessä. Vanhetkaamme siis rauhassa!
Kalaöljy kumoaa rasvaisen ruoan huonot vaikutukset?
Voisiko parilla kalaöljytabletilla ostaa itselleen hyvän omantunnon ja terveyttä rasvaisen hampurilaisaterian jälkeen? Tämä saattaa joskus olla mahdollista, vihjaa Brasiliassa hiirillä tehty tutkimus.
Sao Paulon yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kalaöljyä syöneet hiiret eivät saaneet rasvaisesta ruoasta yhtä paljon haittavaikutuksia kuin ilman kalaöljyä olleet hiiret. Kalaöljy näytti selvästi vähentävän rasvaisen ruoan aiheuttamia aineenvaihduntaan liittyviä haittoja kuten huonon kolesterolin ja verensokerin nousua.
Tutkimustuloksia ei suoraan voi yleistää ihmisiin, mutta jo tähän mennessä saatujen tulosten perusteella kalaöljystä toivotaan apua muun muassa liikalihavuuden ja sen aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseen.
Pellot kipsiin, valumat kuriin
Kipsistä ei tule ensimmäisenä mieleen ympäristönsuojelu vaan katkennut jalka tai käsi. Saaristomerta rehevöittäviä fosforivalumia yritetään nyt kuitenkin saada kuriin pelloille levitettävällä kipsillä.
Pilottihankkeessa Savijoen valuma-alueen pelloille levitetään tonneittain kipsiä tänä syksynä. Kipsi sitoo ravinteet peltoon, jolloin ne eivät pääse valumaan vesistöön. Aiemmissa tutkimuksissa kipsin käytöstä on saatu hyviä tuloksia.
Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen arvioi, että kipsistä voisi olla apua myös Suomenlahden valuma-alueella. Ollikainen visioi, että kipsistä voisi tehdä vaikka vientituotteen.
– Saisimme Suomesta todella hienon esimerkin myös muille Itämeren maille. Kenties kipsikonseptia voitaisiin viedä vaikkapa Puolaan, arvioi Ollikainen.
Lapissa ampiaisen mustat raidat ovat leveämpiä
Mehulasiin pyrkivä kelta-musta pörriäinen näyttää samalta Turussa ja Utsjoella. Paitsi jos sitä katsoo tarkemmin, kuten ampiaistutkija Jouni Sorvarin tutkimusryhmä teki. Tutkijat huomasivat, että ampiaisen mustat raidat ovat sitä leveämmät, mitä pohjoisempana se lentää.
Ampiainen on vaihtolämpöinen, ja sen lämpötila vaihtelee ympäristön mukaan. Musta väri imee keltaista enemmän lämpöä itseensä. Siten mustaan ampiaiseen imeytyy enemmän lämpöä ja se pärjää viileämmissä olosuhteissa. Keltaisia raitoja tarvitaan kuitenkin suojaväriksi. Täysin mustat ampiaiset katoaisivat nimittäin pian lintujen nokkiin.