Noin viidesosa suomalaisista ottaa talousvetensä kaivosta. Huonosti kaivon paikan valinnut tai vedenlaatua tarkkailematon talousveden käyttäjä voi saada juomaveden mukana elimistöönsä ikäviä vieraita.
Kaivosta otettava talousvesi tulee tutkia säännöllisesti. Kainuun Ely-keskuksen vesihuoltoinsinööri Jari Pesonen muistuttaa, että tarkempaa syyniä olisi tarpeen tehdä vähintään kolmen vuoden välein.
– Ainakin näissä pysyvästi asutuissa kiinteistöissä kolme vuotta on sopiva väli. Harvemmin käytössä olevan kiinteistön vesi tulisi tutkia viiden vuoden välein, Pesonen opastaa.
– Aina keväisin kannattaa kurkata kaivoon, että kaikki on kunnossa, hän jatkaa.
Tarkkaile veden makua ja väriä
Epäilyksen veden pilaantumisesta voivat herättää omituinen maku tai väri. Joskus veden pilaantumista on kuitenkin hankala maistaa.
– Kohonnutraudan tai mangaanin määrä on yleisin ongelma. Raudan kyllä tunnistaa maussa. Mangaani taas värjää veden, Pesonen neuvoo.
Aina keväisin kannattaa kurkata kaivoon, että kaikki on kunnossa.
Jari Pesonen
Rauta tai mangaani eivät kuitenkaan johda talousveden käyttökieltoon.
– Ne tuovat vain ikävän sivumaun ja voivat värjätä pyykkiä. Silloin olisi syytä selvittää, olisiko suodattimilla mahdollisuus pienentää rauta- tai mangaanimääriä.
Eksynyt sammakko voi tuoda mukanaan kolibakteerin
Pahimman riskin veden pilaantumiselle luovat kaivoon eksyneet pieneläimet.
Pesosen mukaan yleisin kaivoveden saastuttaja on ulosteperäinenE. coli eli kolibakteeri, joka aiheuttaa muun muassa ripulia. Kolibakteeri on syy kaivon käyttökieltoon asettamiseen.
– Tällöin kaivoon on päässyt jokin pieneläin, sammakko tai vastaava. Eläin on kuollut kaivoon, eikä sitä ole poistettu. Senkin takia kaivoa on syytä tarkkailla ja tutkia, Pesonen huomauttaa.
Sateiden vuoksi maaperästä voi päästä huonosti rakennettuun kaivoon pintavesiä.
– Sieltä tulee koliformisia bakteereja, jotka ovat myös haitallisia.
Saastuneen kaivon puhdistaminen vaatii aikaa
Saastuneen kaivon puhdistaminen ei ole helpoin homma.
– Jos talousvedessä on ulosteperäisiä kolibakteereja, on viipymättä syytä ottaa yhteys kunnan tarveydensuojeluviranomaiseen, Pesonen neuvoo.
Tässä tapauksessa kaivo on puhdistettava tai desinfioitava huolellisesti.
Haja-asutusalueilla rengas- tai porakaivo on ainoa vaihtoehto.
Jari Pesonen
– Ensinnäkin kaivo täytyy pumpata ja seinät on desinfioitava. Kaivoa ei saa käyttää useampaan vuorokauteen.
Pesosen mukaan desinfioimisen voi hoitaa itse, mutta siitä on myös syytä ilmoittaa viranomaiselle.
– Heiltä saa hyviä vinkkejä kaivon puhdistamiseen. Kaivo desinfioidaan joko natriumhypokloriitilla tai vetyperoksidilla, joista jälkimmäinen on suositellumpi. Annosteluohjeiden kanssa tulee olla tarkkana, hän kertoo.
Samalla kun kaivo desinfioidaan, täytyy käsitellä myös kiinteistöön menevä putkisto.
– Siinä on aika pitkä viive ennen kuin kaivovettä voi taas käyttää. Pitää huolehtia, että vesi on vaihtunut tarpeeksi monta kertaa ja desinfiointiaineet ovat hävinneet, Pesonen sanoo.
Hyvä kaivo palvelee vuoden ympäri
Pesonen pitää kaivon rakentamista hyvänä vaihtoehtona vain siinä tapauksessa, jos vesijohtoverkko on saavuttamattomissa.
– Vesijohtoverkossa kulkevaa vettä tutkitaan säännöllisesti ja se on yleensä kunnan vedenottamoista tai vesiosuuskunnista saatua. Haja-asutusalueilla rengas- tai porakaivo on oikeastaan ainoa vaihtoehto siihen, että talousvettä ylipäätänsä saa, hän lisää.
Kaivo palvelee taloutta uskollisesti ympäri vuoden, mikäli se on rakennettu huolella.
– Kaivo on rakennettava huolella. Sen tulee olla tiivis ja ilman pitää päästä vaihtumaan tuuletusputken kautta. Myös kiinteistöön menevä putki on eristettävä niin, että se ei pääse jäätymään talvellakaan.
Tarvetta vesijohtoverkostorakentamiselle ei oikeastaan enää ole.
Jari Pesonen
Kaivon paikan valitseminen on myös tärkeä työvaihe.
– Kaivoa ei missään nimessä kannata sijoittaa kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän läheisyyteen, eikä varsinkaan sen alapuolelle. Muuten talousveteen saattaa päästä ihmisperäisiä haitta-aineita.
Pesonen ei myöskään suosittele kaivon paikkaa pellon laidassa.
– Sieltä veteen voi päästä lannoitteita.
20 prosenttia Kainuun talouksista luottaa omaan kaivoon
Usean kainuulaisen mökki- tai kotipihasta löytyy edelleen oma kaivo.
Kainuussa talousvetensä kaivosta ottaa 15 000 asukasta eli 20 prosenttia talouksista.
– Vesijohtoverkostoon on liittynyt reilut 80 prosenttia. Toki alueellisia eroja on hirvittävän paljon, vesihuoltoinsinööri Jari Pesonen kertoo.
Pesosen mukaan Kainuussa on yhteensä 13 000 kesämökkiä ja vapaa-ajanasuntoa.
Kaivoa ei kannata sijoittaa jätevesijärjestelmän läheisyyteen.
Jari Pesonen
– Näistä suurin osa on kiinteistökohtaisen vedenhankinnan varassa, eli heillä on oma rengas- tai porakaivo, Pesonen sanoo.
Kainuussa kunnalliseen vesijohtoverkostoon liittyminen on usein kustannuskysymys.
– Välimatkat ovat aika isoja. Olemme Kainuussa tällä hetkellä siinä tilanteessa, että nykyinen vesijohtoverkosto kattaa kuitenkin suurimman osan tiheimmistä taajamista ja kyläalueista. Tarvetta vesijohtoverkostorakentamiselle ei oikeastaan enää ole.
Päivitetty 1.9.2016 klo 8:41: Korjattu nimivirhe jutun alusta.