Samalla kun Oulu on säästökurimuksessaan tehostanut toimintojaan, reuna-alueiden palveluja on karsittu ja niputettu yhteen. Erityisesti tästä kärsitään kaupungin reuna-alueilla. Yli-iin ja Ylikiimingin kirkonkylien entiset terveyskeskukset ovat pienentyneet suurkunnan hyvinvointipisteiksi, joissa tarjolla on vain rajoitettuja terveyspalveluja.
– Kun on oltu neljä vuotta tässä yhteistyössä niin meille on tullut käsitys, että palveluja on tehostettu niin, että meillä Yli-iin alueella lääkärinpalvelua on merkittävästi supistettu ja hammashoitopalvelut on viety kokonaan pois, sanoo asiasta suivaantunut Veli Kortessalmi.
Yli-iin entisenä kunnanjohtajanakin toiminut Kortesalmi toimii nykyisin aktiivisesti alueen yhteistyöryhmän puheenjohtajana.
Purnausta on kuultu myös Kiimingin hyvinvointikeskuksessa, jonne kaupunki on siirtänyt yli-iiläisten lisäksi myös pääosan ylikiiminkiläisten lääkäri- ja hammaslääkäripalveluista.
Palveluita mitoitettu asiakasmäärien mukaan
Oulun kaupunki perustelee palvelujen määrää muun muassa asiakkaiden määrällä. Hyvinvointipisteissä on tarjolla säännöllinen sairaanhoitajan vastaanotto ja lääkäri käy muutamana päivänä viikossa muun muassa kouluilla ja vanhustenkodeissa. Myös neuvolapalvelut on järjestetty.
Veli Kortesalmen mukaan pelkkä alueen asukasmäärä ei kuitenkaan ole hyvä peruste, sillä esimerkiksi Yli-iin vanhusvoittoinen ikärakenne tarkoittaa suurempaa kysyntää.
Kun on oltu neljä vuotta tässä yhteistyössä niin meille on tullut käsitys, että palveluja on tehostettu niin, että meillä lääkärinpalvelua on merkittävästi supistettu Yli-iin alueella ja hammashoitopalvelut on viety kokonaan pois
Ville Kortesalmi
Kiimingin terveyskeskuksen palveluesimies Sirkku Vanttajakin kertoo, että asiakkailta tulee jatkuvasti kritiikkiä erityisesti lääkäripalvelujen riittämättömyydestä.
Vanttaja vakuuttaa, että kritiikkiä kuunnellaan ja ongelmiin yritetään löytää ratkaisuja.
Matkakulut maksatetaan asiakkailla
Kaupungin tehostamistoimet näkyvät käytännössä myös asiakkaiden kukkarossa, kun terveyspalveluihin on matkattava usean kymmenen kilometrin päähän. Esimerkiksi taksimatka kyliltä hyvinvointikeskukseen Kiiminkiin nostaa helposti lääkärireissun hintaa usealla kymmenellä eurolla.
Bussiyhteydet toimivat vain koulujen aikana, ja silloinkin vuorot vaativat koko päivän matkaa. Käytännössä asiakkaiden pääsy yleisillä kulkuneuvoilla esimerkiksi Yli-iin ja Ylikiimingin sivukyliltä on usein mahdotonta.
– On se tosi haasteellista. Paljon joudutaan käyttämään taksiliikennettä ja naapureiden apua tai sukulaiset tuovat tänne ihmisiä, kertoo Kiimingin terveyskeskuksen palveluesimies Sirkku Vanttaja.
– Toimintaa on tehostettu siirtämällä kustannuksia asiakkaille. Monelle ihmiselle on ongelma maksaa 50 euroa siitä, että joutuu käymään taksilla esimerkiksi lääkärissä Kiimingissä, sanoo Veli Kortesalmi.