Pelkästään lapsille ja nuorille tapahtuu Suomessa arviolta 10 000 aivovammaa joka vuosi. Aivovamma ei ole hetkellinen vaurio, vaan monimutkainen tapahtumaketju. Sen pitkäaikaisvaikutukset voivat tulla esille vasta vuosien kuluttua.
– Lapsuusiässä mukana ovat kehittyvät aivot: Jos vamma vaikuttaa kehittyvään keskushermostoon, sen vaikutukset saattavat näkyä vasta aikuisiällä, sanoo neurologian ja neurotraumatologian dosentti, ylilääkäri Olli Tenovuo Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Tilastollisesti tiedetään, että aivovammat aiheuttavat lisääntyneen todennäköisyyden myöhemmin ilmaantuville ongelmille, kuten käyttäytymisongelmille.
Monimuotoinen sairaus
Aivovammat, myös lievät, saattavat aiheuttaa monenlaisia pitkäaikaisseurauksia: heikentää muistia, aiheuttaa keskittymisvaikeuksia ja epänormaalia väsymystä.
Jos vamma vaikuttaa kehittyvään keskushermostoon, sen vaikutukset näkyvät vasta esimerkiksi aikuisiällä.
Olli Tenovuo
Aivovamma voi myös muuttaa persoonaa: ennen leppoisasta henkilöstä voi tulla helposti ärtyvä ja äkkipikainen, toisille rumasti puhuva äksyilijä. Tai muutos voi olla täysin päinvastainenkin.
– Aivovammoja sanotaan monimuotoisimmaksi sairaudeksi ihmisen monimutkaisemmassa elimessä, Tenovuo kuvaa oireiden monimuotoisuutta.
Kehittyville lapsille ja nuorille aivovamman aiheuttamat vaikutukset voivat olla merkittäviä koko tulevaisuuden kannalta, kun persoonallisuus muuttuu, sosiaalisia tilanteiden arviointi vaikeutuu, mielialanvaihtelut ovat suuria tai psykiatrisia häiriöitä ilmaantuu. On tutkittu, että vaikean aivovamman ennen kouluikää saaneista kokopäivätyössä oli aikuisena vain 23 prosenttia.
Oireet jäävät usein diagnosoimatta
Varsinkin lapsuusiällä ilman kunnollista selvitystä ja seurantaa jäänyt aivovamma voi johtaa tilanteeseen, jossa aikuisiällä ilmenevien ongelmien syy on mahdotonta selvittää.
– Yksilön kohdalla on usein mahdotonta sanoa, ovatko ongelmat elimellisen aivovamman seurausta vai ei.
Aivovammasta johtuvista mielenterveydellisistä ongelmista kärsiville diagnosoidaan usein psyykkinen sairaus.
– Vaikka tietoisuus on lisääntynyt, meillä on edelleen ihmisiä jotka ovat psykiatrisen hoidon piirissä vaikka taustasyynä on elimellinen aivovamman jälkitila.
On usein mahdotonta sanoa, ovatko ongelmat aivovamman seurausta vai ei.
Olli Tenovuo
Tenovuo kertoo, että jos aivovammaa ongelmien taustalla ei tiedetä, niin sanotut normaalin psykiatrisen häiriön hoidot eivät useinkaan tuota parhaita tuloksia.
Tämä koskee esimerkiksi psyykelääkkeiden käyttöä.
– Vaurioituneille aivoille on tyypillistä se, että ne sietävät huonosti keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Ei ole harvinaista, että käytettävistä lääkkeistä voikin olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
Alkuvaiheen arviointi ja seuranta keskiössä
Aivovammojen riskiryhmässä ovat keski-iän ylittäneet alkoholisoituneet miehet, kaatumisriskialttiit vanhukset sekä lapset ja nuoret.
Varsinkin pienet lapset kolhivat usein päätään, mutta myös nuorten riskikäyttäytymisen seurauksena pää ja aivot ovat kovilla. Lääkäriin on mentävä, mikäli on pienintäkään syytä epäillä aivovammaa.
– Tällaisia oireita ovat tajuttomuuden menetys, pahoinvointi, päänsärky ja muistinmenetys, poikkeava poissaoleva käytös ja kova väsymys.
Pään kuvantamisella varmistetaan, vaativatko vammat pikaisia toimenpiteitä, kuten leikkauksen. Kaikkea tarkimmatkaan kuvat eivät kerro, sanoo Tenovuo.
Aikuisten aivovammat ovat lääketieteemme laiminlyödyin osa-alue, lasten aivovammat sitäkin laiminlyödympi.
Olli Tenovuo
– Ongelmana on, että millään alkuvaiheen kuvantamisella ei luotettavasti voida poissulkea aivovamman mahdollisuutta.
Lapsille ei säteilyrasituksen vuoksi ilman hyviä perusteluita tehdä mielellään tietokonekuvauksia.
Tenovuo korostaa, että alkuvaiheen huolellinen arviointi ja vammautuneiden asiantunteva seuranta olisivat asioita, jotka säästäisivät monilta myöhemmiltä ongelmilta. Hänen mukaansa asiassa olisi Suomessa paljon parannettavaa.
– Aikuisten aivovammat ovat lääketieteemme laiminlyödyin osa-alue, lasten aivovammat sitäkin laiminlyödympi, Tenovuo toteaa.
Hän kuitenkin uskoo, että hoitoratkaisujen suhteen tulee tapahtumaan kehitystä.
Turhia riskejä on syytä välttää
Aivovammat ovat seurausta tapaturmista kuten putoamisista, kaatumisista, liikenneonnettomuuksista ja urheiluvammoista. Vaikka kaikkiin tilanteisiin ei voi itse vaikuttaa, monilta aivovammoilta voi myös säästyä, Tenovuo muistuttaa.
– Eihän tätä elämää voi elää riskittä, mutta tietoisuus siitä, millaisia riskejä ei kannata ottaa, kantaa pitkälle. Ja jos on jo saanut aivovamman, tieto siitä, että aivot eivät kestä toistuvia vammoja, auttaa.
Yksi tapa pyrkiä välttymään aivovammalta on käyttää pyöräilykypärää.
– Pyöräilykypärän käytöstä on vahvaa tutkimusnäyttöä, että se vähentää erittäin merkittävästi aivovammojen riskiä. Mitä enemmän kypärää käytetään, sitä vähemmän tulee vakavia pyöräilyvammoja, Tenovuo korostaa.