Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen (sdp) sanoi NordArc-seminaarissa Helsingissä maanantaina, että saamelaisilla pitäisi olla oma edustajansa Suomen eduskunnassa.
Norjan Saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalo piti seminaarissa puheenvuoron ja Lipponen kertoi, että hän tuli sen aikana siihen johtopäätökseen, että eduskunnassa pitäisi olla yksi kansanedustaja enemmän ja että hänen pitäisi olla saamelaisten edustaja.
Lipponen mainitsi asiasta seminaarin loppupuolella (video).
Korkean tason kutsuvierastilaisuus
Valtioneuvoston kanslia järjesti NordArc- eli Arctic Expertise in Nordic Cooperation -seminaarin maanantaina Helsingissä.
Tilaisuus oli korkean tason kutsuvierastilaisuus pohjoismaisille arktisille tutkijoille, poliittisille päätöksentekijöille ja virkamiehille.
Puheenvuoroja pitivät myös pääministeri Juha Sipilä (kesk), ulkoministeri Timo Soini (ps), Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä sekä Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan arktisten alueiden asiantuntijat.
Yhtenä teema oli myös Suomen tuleva Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskausi.
Keskitalo: Saamelaisten pitäisi hyödyntää kommentti
Norjan Saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalon mielestä saamelaisten pitäisi nyt hyödyntää Paavo Lipposen kommentti.
– Minun mielestäni meidän saamelaisten pitäisi käyttää tämä hyväksemme ja saada taas alkuun keskustelu siitä, että miten parantaa keskusteluyhteyttä, miten parantaa välejä ja miten vahvistaa Suomen saamelaisten tilannetta, Keskitalo summaa.
Keskitalon mielestä kommentti on erittäin positiivinen signaali keskeiseltä poliitikolta.
– Olen ymmärtänyt, että Lipposella on edelleen vaikutusvaltaa, vaikka hän ei enää olekaan samassa asemassa kuin ennen, Keskitalo muistuttaa.
– Minun mielestäni olisi tärkeää jatkaa keskustelua tämän kommentin tiimoilta. Tämän myötä voisimme kannustaa muitakin suomalaisia poliitikkoja mukaan keskusteluun tämän pohjalta, että Lipponen on tunnustanut, että asiat eivät tällä hetkellä ole hyvällä tolalla.
Keskitalon mielestä ILO-sopimuksen ratifioiminen olisi kuitenkin tärkeintä
Lapin yliopiston politiikantutkija Petri Koikkalainen laski viime eduskuntavaalien aikaan, että jos saamelaiset päättäisivät perustaa oman ehdokaslistansa Lapin vaalipiiriin, ehdokkaan läpimeno vaatisi yli 10 000 ääntä. Suomessa on noin 10 000 saamelaista.
Aili Keskitalon mielestä yksi edustajan paikka eduskunnassa voisi parantaa julkisen keskustelun tasoa Suomen puolella.
Siltikin hän pitäisi alkuperäiskansojen oikeuksien ILO 169 -sopimuksen ratifioimista tärkeämpänä asiana kuin saamelaisten kansanedustajaa.
– ILO-sopimuksen ratifioimisen myötä Suomi ottaisi kantaakseen velvollisuuksia saamelaisten suhteen. Se olisi aivan eri asia kuin se, että hyväksyttäisiin, että saamelainen edustaa saamelaisten näkemyksiä tai ainakin omaa näkemystään eduskunnassa, sanoo Keskitalo.
Seurujärvi oli ensimmäinen
Eduskuntavaaleissa on aikojen saatossa ollut useita saamelaisia ehdokkaita, mutta harva on mennyt läpi.
Suomen ensimmäinen saamelainen kansanedustaja oli Janne Seurujärvi (kesk) Ivalosta.
Hän toimi kansanedustajana Lapin vaalipiiristä vaalikauden 2007–2011, muttei säilyttänyt paikkaansa vuoden 2011 vaaleissa.