Presidentti Martti Ahtisaari on onnitellut 90-vuotiasta Yleisradiota ja sanonut, että suomalaisen kulttuurin ja suomen, ruotsin ja saamen kielen ylläpitäjänä Yleisradiosta on jatkossakin pidettävä hyvää huolta.
Yle 90 vuotta -seminaarissa Finlandia-talossa puhuneen Ahtisaaren mukaan Yleisradion merkitys suomalaisten tuntojen tulkkina ja uutisten välittäjänä on ollut erittäin merkittävä.
Omiksi ensimmäisiksi Yle-muistoikseen hän kertoo Markus-sedän satutunnit putkiradiosta lapsena ja Helsingin olympialaiset teinipoikana.
– Paavo Noponen ja monet muutkin radioselostajat Voitto Raatikaisesta Anssi Kukkoseen ovat tehneet penkkiurheilukokemuksistani entistäkin jännittävämpiä. Olen aina salaa toivonut, että olisin yhtä sukkelakielinen kuin nämä legendat, Ahtisaari kertoi.
Kaikkia kuultava, ketään ei saa loukata
Maailman monimutkaistuminen sitten Markus-sedän ja putkiradion mahdollistaa paljon hyviä asioita ja kehitystä, mutta se luo myös epäuskoa ja sekavuutta, Ahtisaari sanoi. Mielipidevaikuttajilta, poliitikoilta, toimittajilta ja johtajilta hän perää kykyä selittää ihmisille, mitä suuri murros tarkoittaa ja miten se vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä.
Poliitikot ovat hänen mukaansa tässä osittain epäonnistuneet. Tyytymättömyys näkyy kansan jakautumisena ja ääri-ilmiöiden nousuna.
– Olen huolestunut asenteiden kiristämisestä ja siitä, että monien halu ymmärtää ja hyväksyä erilaisuutta on kadonnut.
Sen syy on Ahtisaaren mukaan pähkinä purtavaksi myös toimittajille: miten kertoa vaikeista asioista kansalaisille ymmärrettävästi, mutta ei banaalisti?
– Kuinka taataan, että kaikki tuntevat tulevansa kuulluiksi, mutta eivät loukatuiksi?
Luottamuksen palauttaminen suurin haaste
Ensi kesänä 80 vuotta täyttävä Ahtisaari sanoi, että hän, 90-vuotias Yle ja pian satavuotias Suomi ovat kokeneet paljon. Ikä ja sen tuoma kokemus ehkä antavat perspektiiviä vaikeiden yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisuun, hän arveli puheessaan, jossa hän sen jälkeen keskittyi omaan ydinosaamisalueeseensa, luottamuksen rakentamiseen.
Aikamme kärsii hänen mukaansa luottamuksen puutteesta. Hieman kärjistäen kansa ei luota poliitikkoihin eikä ay-liike työnantajiin, ja uutisia haetaan verkosta ja sosiaalisesta mediasta ammattimaisesti toimitetun valtamedian sijaan, hän listasi.
– Rauhanvälittäjänä tiedän, että suurin haaste sodan tai konfliktin jälkeen on palauttaa kansalaisten luottamus instituutioihin ja päättäjiin. Jos emme luota päättäjiin, emme kuuntele, mitä he sanovat, vaikka he puhuisivat asiaa. Ja sama toisin päin.
Ahtisaari luottaa pohjoismaiseen malliin
Ahtisaari muistutti, että sodan jälkeen Suomi kykeni asuttamaan 400 000 evakkoa ja rintamalta palasi 150 000 sotilasta. Samaan aikaan alettiin maksaa sotakorvauksia.
– Silloin meillä oli vahva näkemys siitä, mitkä ovat kansalliset prioriteetit – silloin oli poliittinen konsensus. Entä tänään? Väitän, että ratkaisujen etsiminen yhdessä on osa suomalaista osaamista. Kyse on tahdosta.
Ahtisaari arvioi, että tasa-arvoinen ja tasapuolinen pohjoismainen yhteiskuntamalli on tällä hetkellä ainoa toimiva malli. Hän pitää itseään osoituksena sen toimivuudesta: evakosta presidentiksi ja sitten nobelistiksi.
– Hyvinvointiyhteiskunnan arvoihin kuuluu oikeudenmukaisuus niitä kohtaan, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin kuin meillä. Kun ihmisen perustarpeista pidetään huolta, on todennäköisempää, että ihminen hyväksyy myös muiden tarpeet ja on valmis jopa edistämään niitä. Tämä tulisi muistaa myös maahanmuuttokeskustelun yhteydessä.
Kofi Annan tulee Suomen-vierailulle
Ahtisaari sanoo olevansa edelleen optimisti ja uskovansa, että kaikki konfliktit ratkaistaan puhumalla. Sitä hän on edistänyt vuodesta 2009 asti myös Etelä-Afrikan tuolloisen presidentin Nelson Mandelan perustamassa The Elders -ryhmässä.
– Voin ilokseni kertoa, että ryhmä puheenjohtaja Kofi Annanin johdolla tulee ensi vuoden loppukeväästä vierailulle Suomeen. Ryhmän jäsenet kiinnittävät omalla arvovallallaan huomiota maailman ongelmiin ilmastonmuutoksesta naisten oikeuksiin ja konfliktien ehkäisyyn.
Ahtisaari päätti puheensa Ylen 90-vuotisseminaarissa Mandelan sanoihin vuodelta 2002: "Elämämme merkittävyyden määrittää se, mitä olemme tehneet muiden puolesta."