Siististi vieri viereen ritilälle ladotut nahkiaiset paistuvat leppähaloilla lämmitetyssä uunissa Nakkilan Nahkiaispaistamossa. Reilun puolen tunnin kuluttua ne ovat herkullisen rapeita. Muovilaatikossa odottaa päivän viimeinen satsi käsittelyään.
Liian kaunis syksy
Satakunnan joista on yöllä saatu pyydettyä paistamolle vain kolmenkymmenen kilon saalis. Parhaimpina öinä nahkiaisia saadaan yli sata kiloa. Syksy on ollut liian kaunis syysmyrskystä pitävälle nahkiaiselle.
Tällä hetkellä pärjäämme Satakunnan joista pyydetyillä nahkiaisilla.
Mikko Vilponen
– Nahkiainen ei liiku liian kauniilla ja tyynellä säällä. Lisäksi täysikuu on viime päivinä karkottanut sen piiloon kivenkoloihin, kertoo nahkiaispyytäjä ja yrittäjä Mika Vilponen.
Kaikkiaan elokuun puolivälissä alkaneesta ja jäiden tuloon saakka kestävästä pyyntikaudesta odotetaan ihan hyvää. Parhaimmat saaliit saadaan perinteisesti vasta marras-joulukuussa.
– Tällä hetkellä pärjäämme pelkästään Satakunnan joista pyydetyillä nahkiaisilla. Ahlaistenjoesta niitä on tullut parhaiten. Yksi kalastajista onnistui kerran saamaan joesta jopa 180 kilon saaliin, sanoo Mikko Vilponen Nakkilan Nahkiaispaistamosta.
EU-säädös huolettaa
Nakkilalaiset paistavat nahkiaisia jo kolmannessa sukupolvessa. Paistamo on Mika ja Mikko Vilposen tietämän mukaan tiettävästi ainoa Suomessa, jossa nahkiaisia vielä tehdään avotulella, leppähaloilla lämmitettävässä uunissa. Useimmat nahkiaispaistamot ovat jo siirtyneet käyttämään kaasua tai sähköä.
Vilposet haluaisivat jatkaa perinteiseen tyyliin, mutta valmisteilla oleva EU-säädös mietityttää. Säädös asettaisi raja-arvoja puunpolton päästöille.
– EU on huolissaan puunpoltossa syntyvistä pah-yhdisteistä. Itse en ole sähköisestä uunista kovin innostunut. Se vetää nahkaisen vähän kuivaksi eikä rakenne ole sama kuin puu-uunissa valmistetussa. Se olisi myös iso, 10 000–20 000 euron investointi, Mikko Vilponen toteaa.
Syöjiä riittää, pyytäjistä tulee pula
Nahkiainen ja sen maku jakaa mielipiteitä. Parhaimmillaan se on monen mielestä lämpimänä ja rapeana. Ymmärrys herkun päälle opitaan Vilposen mukaan jo lapsena.
Kaikki nahkiaisten pyytäjät ovat yli 60-vuotiaita.
Mikko Vilponen
– Se on vähän tällainen isältä pojalle -juttu. Jos niitä on opittu syömään kotona, maistuvat ne alle 10-vuotiaillekin. Murrosiässä ne voivat jäädä väliin, mutta aikuisena niitä tullaan taas itse täältä hakemaan.
Pulaa on tulossa sen sijaan pyytäjistä. Vilposten paistamoon nahkiaisia tuo kymmenen kalastajaa. Kaikki ovat yli 60-vuotiaita.
– Pyyntikausi ei ole kovin pitkä ja jo yksi rysä maksaa tuhat euroa. Rysiä pitää olla 10–20, jos mielii saada kunnon saaliita. Se on melkoinen investointi.