Marras- ja joulukuussa rekisteröidään eniten myyräkuumetapauksia. Tänäkin vuonna tapauksia tulee vähintään keskivertomäärä, ennustaa metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen, sillä Etelä-Suomessa myyrävuosi on ollut hyvä.
– Suomi jakautuu kahteen-kolmeen alueeseen, jotka menevät vähän eri tahtiin. Kaikista tärkeintä myyräkuumeen torjunnassa on niiden jatkuva pyydystäminen ja hävittäminen, ei vain silloin, kun eläimiä esiintyy, muistuttaa Henttonen. Henttonen on itse sairastanut myyräkuumeen jo 1970-luvulla.
Pullonkorkin kokoiset kolotkin verkotettava
Myyräkuume leviää metsämyyrän ulosteessa, virtsapölyssä. Ihminen saa tartunnan hengittämällä virtsapölyä.
– Pölyämisen estäminen on tärkeää, eikä missään tapauksessa saa mennä imuroimaan ulosteita, sillä se levittää pölyn koko tilaan. Loukut kannattaa pitää viritettyinä ja tukkia talon ja ulkorakennusten reiät.
Sekä metsähiiri että metsämyyrä ovat erittäin taitavia kiipeilijöitä, joten korkeallakin sijaitsevat aukot pitää verkottaa.
– Metsämyyrä mahtuu noin kaljapullon suun kokoisesta aukosta sisään, joten verkko kannattaa valita oikein. Ulosteet kannattaa siivota märällä rätillä, neuvoo Henttonen.
Elävän myyrän siirtämisessä riskejä
Ihmiset ja jyrsijät eivät kuulu saman katon alle, eikä metsämyyriä kannata missään tapauksessa ottaa elävänä kiinni ja palauttaa metsään.
– Joskus tätäkin on kysytty, mutta raaka peli on tässä paras myyräkuumeen torjuntakeino, sanoo professori Heikki Henttonen.
Myyrän löytäminen jo kuolleena ei tarkoita sitä, etteikö myyräkuume voisi tarttua.
– Virtsapöly voi tartuttaa vielä useankin viikon jälkeen. Huoneilmassa virus pysyy tartuntakykyisenä noin kaksi viikkoa ja pakkasessa vielä sitäkin pidempään.
Myyräkuume on ihmiselle haitallisin seuraus, mutta eivät metsähiiretkään mitään terveyslähettiläitä ole.
– Kuollut eläin kannattaa toimittaa kertakäyttöhanskoilla tunkioon tai roskikseen, silloin eläin ei tartuta virusta. Jos eläimen ottaa kiinni, pistää autoon ja kuljettaa takaisin metsään, niin riski saada myyräkuume on melko suuri, sanoo metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen.