Suomen Pankin johtokuntaan perjantaina nimitetty Marja Nykänen haluaa ottaa yhdeksi pankin keihäänkärjeksi eurooppalaisen pankkisääntelyn. Nykäsen mielestä Suomen Pankin olisi hyvä valita tarkkaan, mitä asioita se ajaa EU:ssa. Näin se voi olla "kokoansa suurempi" pankki, Nykänen sanoi maanantaina Ylen aamu-tv:n haastattelussa.
Pankkivalvonnassa on Nykäsen mielestä paljon kansallisia ominaispiirteitä, joita ei ole otettu huomioon eurooppalaisella tasolla.
Nordean muuttuminen sivukonttoriksi huolettaa
Yhtenä tällaisena erityispiirteenä hän pitää "erittäin ison sivuliikkeen" valvontaan liittyviä kysymyksiä. Hän viittaa Nordeaan, joka muuttuu ensi vuonna ruotsalaisen emoyhtiön tytäryhtiöstä suomalaiseksi sivukonttoriksi. Valvontavastuu pankista siirtyy tuolloin Ruotsille.
– EU:n pankkien vakavaraisuussääntelyä ei ole suunniteltu tällaisen erittäin ison, tässä tapauksessa 30 prosentin markkinaosuudella toimivan, pankin valvontaan, Nykänen sanoi.
Juridista pohjaa valvoa sivuliiikkeitä pitäisi hänen mielestään saada vahvemmaksi.
– Nykyinen valvonta on tarkoitettu sellaisen pankin valvontaan, joka on satelliitti: jolla on emo jossain maassa ja pienet satelliitit toimivat muissa maissa.
Pankki- ja vakuutustalot ovat suomalainen ilmiö
Nykäsen mielestä myös pankki- ja vakuutustoiminnan yhdistyminen saman katon alle on vahvasti suomalainen ilmiö.
– Meillä on aika paljon ryhmittymiä eli pankki- ja vakuutustoimintaa harjoittavia yhteenliittymiä, joissa jäsenet vastaavat toistensa vakavaraisuudesta.
Esimerkiksi Suomen suurin finanssitalo OP on tällainen yhtiö.
– Ne ovat sellaisia toimijoita, jotka ovat Suomelle tärkeitä, mutta jotka eivät välttämättä ole muille maille kovin tärkeitä.
Keskuspankin asiantuntemusta poliitikkojen käyttöön
Nykänen aikoo ottaa roolia kannanottajana ja julkisena keskustelijana ja toivoo, että Suomen Pankin asiantuntemusta ja analyysejä saataisiin nykyistä laajempaan käyttöön.
– Ei niin että Suomen Pankki ohjaisi keskustelua, vaan että se toisi esiin materiaalia poliittisille päättäjille siitä, millaisia vaikutuksia joillakin asioilla on.
Hän toivoo myös voivansa laajentaa kansalaisten talouteen liittyvää yleissivistystä.
– Asiat ovat vaikeita, ja silloin olisi tärkeää viestiä, mitä matalat korot tai rahapolitiikka tarkoittavat.