Halleyn komeetan rippeet ropisevat viikonloppuna taivaankanteen, kun Maa osuu Orionidien meteoriparveen. Meteoriparven huippu ajoittuu ensi yölle, mutta kummoistakaan tähdenlentojen esitystä ei ole luvassa.
– Se on aika vaatimaton tähdenlentoparvi ja tänä vuonna vielä Kuu haittaa niiden näkymistä, Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tiedottaja Anne Liljeström kertoo.
Ursa arvioi, että parhaimmissakin olosuhteissa tähdenlentojen määrä jää tulevana aamuyönä noin viiteen tunnissa. Lisäksi sääennuste on luvannut koko maahan enimmäkseen pilvistä säätä.
– En nyt suosittelisi kenellekään, että valvokaa aamuyöhön ja katsokaa taivaalle, Liljeström sanoo.
Optimaalisissakaan olosuhteissa orionidit eivät kuulu vuoden näyttävimpiin meteoriparviin. Sen sijaan Liljeström kehottaa ihmisiä tähystelemään taivaalle elokuussa, kun perseidit maalaavat tähdenlentoja taivaalle. Elokuinen taivas on usein pilvetön, eivätkä yöt ole vielä liian kylmiä.
Seuraavaksi parhaan esityksen tarjoaa Geminidien meteoriparvi joulukuussa. Hyvissä olosuhteissa tähdenlentojen voi nähdä jopa 70 tunnissa. Tänä vuonna geminidit kuitenkin osuvat täysikuun aikaan, mikä haittaa tähdenlentojen bongailua.
Kolmanneksi Liljeström nostaa tammikuiset kvadrantidit, jotka ovat edellisiä meteoriparvia haasteellisempia lyhyen maksiminsa vuoksi. Kun tavallisesti meteoriparvi näkyy taivaalla pitkään, yli kuukaudenkin, niin kvadrantidit näkyvät vain parin viikon ajan ja niiden maksimi kestää vain tunteja. Suomessa huippu voi siis hukkua tammikuun harmaaseen päivänvaloon.
– Mutta jos asiat menevät nappiin, niin se voi olla sen parin tunnin aikana samaa luokkaa kuin perseidit ja geminidit, Liljeström kertoo.
Liljeström muistuttaa, etteivät tähdenlennot ole niin harvinaisia kuin ajatellaan.
– Minä tahansa pilvettomänä pimeänä yönä näkee kyllä satunnaisia tähdenlentoja, vaikkei olisi mikään meteoriparvi käynnissä.