Lahtelaistavaratalon kosmetiikkaosaston hyllyt pursuavat hajuvesiä. Niitä markkinoidaan huumaavina, houkuttelevina ja vastustamattomina. Mainoslauseiden ylisanat eivät kuitenkaan kaikkia puhuttele. Allergia- ja astmaliiton mukaan 10-40 prosenttia suomalaisista kärsii tuoksuyliherkkyydestä. Heille parfyymien mainosmantrat ovat kirosanoja.
Miehet käyttävät tosi voimakkaita partavesiä
Diana Hansi
Lahtelainen Diana Hansi on yksi heistä. Yliherkkyyden lisäksi hän kärsii allergioista ja astmasta. Tuoksujen meri rajoittaa elämää tuntuvasti.
– Miehet käyttävät tosi voimakkaita partavesiä. Kun kadulla kävelee sellainen vastaan, saan ihan kunnon astmakohtauksen ja tulee pahoinvointia. Minun pitää silloin lähteä johonkin paikkaan, missä saan rauhoituttua ja juoda kylmää vettä. Pois siitä hajusta, kuvailee Hansi.
Kaikki materiaalit haisevat joltakin
Allergia- ja astmaliitosta kerrotaan, että kosmetiikan ja pesuaineiden lisäksi tuoksujen ja hajujen sekoitus ympäröi meitä jatkuvasti. Pelkkä kosmetiikan ja erilaisten pesuaineiden vältteleminen ei riitä, jos haluaa ympäristöstään hajusteetonta.
Materiaalit ja raaka-aineet itsessään haisevat, vaikka hajusteita ei olekaan lisätty
Sanna Virtanen
Nykyään esimerkiksi huonekalut ja vaatteet käsitellään usein aineilla, jotka saattavat aiheuttaa tuoksuyliherkässä allergisen reaktion. Kaikissa valmistumateriaaleissa on oma hajunsa, vaikka niihin ei sinänsä hajusteita olekaan lisätty.
– Materiaalit ja raaka-aineet itsessään haisevat, vaikka hajusteita ei olekaan lisätty. Vaatteet, uusi auto, sisustustarvikkeet, verhot ja huonekalut, luettelee Allergia- ja astmaliiton kemikaaliasiantuntija Sanna Virtanen.
Virtanen mainitsee yhtenä esimerkkinä rakennusmateriaalit.
– Vanerista saattaa vapautua formadehydiä, joka on pistävänhajuinen, kaasumainen yhdistelmä.
– Tuoksuttoman kosmetiikan ja pesuaineiden saatavuus on parantunut, mutta hajusteita on joka puolella. Eli hajusteettomia tuotteita suhteessa hajustettuihin on vähemmän, tietää Virtanen.
"Ollut aikalailla tapetilla"
Tuoksuyliherkkyydestä keskustelu on yleistynyt, ja se tunnistetaan aiempaa paremmin. Kemikaaliasiantuntija Sanna Virtasen mukaan varmuudella ei voida sanoa, onko itse yliherkkyys yleistynyt.
– Tuoksuyliherkkyys on ollut aika tavalla tapetilla eli ehkä ihmisten tietoisuus siitä on lisääntynyt. Oireetkin ovat hyvin yksilöllisiä ja moninaisia, miettii Virtanen.
Jos on hyvin tuoksuyliherkkä se voi haitata elämää hyvin paljon
Sanna Virtanen
Yliherkkyyden oireet voivat olla vakavia, ja tuoksujen välttelyllä voi olla ikävät seuraukset.
– Pahimmillaan se voi aiheuttaa eristäytymistä. Kaupassa voi olla hyvin voimakkaita tilatuoksuja tai pesuainehyllyt on sijoitettu jotenkin huonosti. Eli jos on hyvin tuoksuyliherkkä, se voi haitata elämää hyvin paljon.
"Elokuvateatterit jäävät väliin"
Diana Hansi joutuu valitsemaan kauppareissunsa reitin vältellen voimakkaasti tuoksuvia pesuainehyllyjä ja omat teini-ikäiset lapset eivät saa suihkaista hajuvesiä halumiaan määriä. Eniten Dianaa harmittaa se, että tuoksuyliherkkyys näivettää hänen kulttuuriharrastustaan.
– Elokuvateatterit ja teatteri- ja konserttikäynnit jäävät kokonaan väliin. Kesäteatterissa käyn sitten tuplasti, myöntää Diana.
Kemikaaliasiantuntija Sanna Virtanen muistuttaa, että jokainen voi helpottaa tuoksuyliherkkyydestä kärsivien arkea.
– En tarkoita sitä, että pitäisi olla tuoksuton ja hajuton, mutta huomioitaisiin ne toisetkin henkilöt eli käytettäisiin vähemmän voimakkaita tuoksuja esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa ja yleissä tiloissa liikuttaessa.
Tuoksuyliherkkyyttä ei aina huomata
Diana Hansin tuoksuyliherkkyys diagnosoitiin aikoinaan pitkän sairastamisjakson jälkeen.
– Oireilin reilut kuusi vuotta, koska oireet olivat vähän epäselviä ja niitä oli vaikea määritellä.
Hansi sai rajun sairauskohtauksen, ennen kuin pääsi oikeisiin tutkimuksiin.
– Kävin suihkussa ja minulta lähti taju. En pystynyt hengittämään, ja ambulanssin henkilökunta sanoi, että mitä jos kävisit vaikka allergia - ja astmatestissä.
Testien kautta allergiat ja astma tulivat kyllä esiin helposti, mutta se on eri juttu, miten itse osaa hakeutua tutkimuksiin, pohti Hansi.
Pikku hiljaa Diana Hansi on oppinut elämään tuoksuallergiansa kanssa. Vaiva tulee kuitenkin kalliiksi.
– Edes kaikki allergia- ja astmaliiton tuotteet ei käy. Olen joutunut apteekista ostamaan tuotteita, joita olen kokeillut ja tuhansia euroja on mennyt hukkaan. Olen erittäin vaikea tapaus, hymähtää Hansi.