Yhä useampi Lapin kylä on valmis omaehtoiseen toimintaan tietoliikenneyhteyksiensä parantamiseksi. Rovaniemen kylissä innostus kiinteää valokuitupohjaista kyläverkkoa kohtaan on niin suurta, että puhutaan kuitukuumeesta.
Rovaniemellä Rautiosaaren valokuituverkko on päätetty jo rakentaa ja tukirahaa odotellaan. Sama tilanne on Inarissa Tolosenkylässä. Torniossa Kyläjoella ja Kolarissa Ylläksellä kyläverkkoja jo rakennetaan, kertoo Kuitua pohjoiseen -hankkeen vetäjä Seppo Alatörmänen.
– Kuitukuume leviää kuin kulovalkea. Pyrkimys on kuiduttaa Lappia laajasti, eikä vain sieltä täältä.
Tällä ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisrahasto tukee kyläverkkojen rakentamista noin kahdella miljoonalla eurolla. Valtiolta ja EU:lta lähtevä raha ohjautuu kohteille ely-keskuksen kautta.
Seitsemän Rovaniemen kylää haluaa kuitua
Rovaniemen kylistä Rautiosaari, Alakorkalo, Hirvas, Jaatila, Muurola, Autti ja Vanttauskoski ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa kyläverkkoa kohtaan, sanoo projektityöntekijä Aimo Honkavuori.
– Kylissä on pidetty ja tullaan pitämään kyläiltoja, joissa avataan ja tiedotetaan nopeiden ja toimintavarmojen tietoliikenneyhteyksien tuomista mahdollisuuksista kylien asukkaille, hän huomauttaa.
Rovaniemen alueella valokuituverkon kysyntä perustuu siihen, että sinne kyliin ei ole tähän mennessä rakentunut kattavaa valokuituverkkoa.
Honkavuoren mukaan kylien sijainti kaupunkien lähellä ei takaa sitä, että tietoliikenneyhteydet ovat kunnossa. Mobiiliverkkoon perustuvat 4g -yhteydet eivät tavoita kaikkia kylien asukkaita ja käyttöhuippujen aikana myös ruuhkaantuvat herkästi.
Etäpalvelut edellyttävät hyvää yhteyttä
Seppo Alatörmänen tähdentää, että jatkossa etäpalvelut tulevat olemaan yhä olennaisempi osa ihmisen jokapäiväistä elämää. Muun muassa vireillä oleva sote-uudistus johtaa siihen.
– Palvelujen saatavuus ja kattavuus edellyttää nykyaikaisia nopeita ja varmoja yhteyksiä. Kylien elinvoimaisuus säilyy ja tällöin kotona voi asua turvallisesti pitempään.
Alatörmäsen mukaan riittävän laadukkaat yhteydet ovat myös perusta yrittäjyydelle erityisesti haja-asutusalueilla, hän sanoo.
Tiedotusta ovelta ovelle
Kylissä onkin lähdetty kartoittamaan liittymishalukkuutta ja samalla tiedottamaan kylien asukkaita ovelta-ovelle -periaatteella. Aimo Honkavuoren mukaan pyritään siihen, että joku tunnettu kyläläinen kiertää taloissa ja kertoo kyläverkon tuomista mahdollisuuksista.
– Näin saamme selville onko verkon rakentamiseen edellytyksiä ja onko riittävästi halukkaita liittyjiä.
Kuitua Pohjoiseen- hanke on rekrytoi kyliin ns. kylätiedottajia, jotka käyvät alueen kiinteistöt läpi ovelta ovelle ja selvittävät liittymishalukkuuden. Tällainen kartoitus Rovaniemen seudulla on meneillään Alakorkalossa ja Hirvaalla ja on tulossa myös ylä-Kemijoella Auttiin. Vanttauskosken kyläverkkoilta on sovittu pidettäväksi 22. marraskuuta.
Rahaa jaossa rajallinen määrä
Maaseuturahaston rahaa on vielä jaossa, mutta vain rajallinen määrä, Alatörmänen huomauttaa. Haja-asutusalueen kylät kilpailevat rahoituksesta siinä, missä kaupunkien kupeessa sijaitsevat kylät. Ely-keskuksen pisteytys sijoittaa hakijat järjestykseen, jonka mukaan rahoitusta myönnetään.
– Tällä hetkellä ainut tapa päästä nopeiden kuituyhteyksien piiriin, on kylien oma aktiivisuus. Tietoa omaehtoisesti toteutettavan verkon osalta on kyllä tarjolla.
Vielä ehtii ensi kesäksi
Lapin ely-keskuksen ensimmäinen kyläverkkohaku päättyi 31. lokakuuta. Samalla ely-keskus avasi uuden hankehaun, joka kestää helmikuun loppuun. Senkin kautta ehtii vielä rakentamaan ensi kesänä. Näillä näkymin viimeinen hakukierros avautuu kesäkuun alusta ja päättyy lokakuun lopussa 2017.
– Nähtäväksi jää, miten laajakaistarakentaminen etenee sen jälkeen, sanoo Seppo Alatörmänen.
Kuitua pohjoiseen- tiedonvälityshanke käynnistyi viime keväänä. Hanke on Lapin Leader -ryhmien yhteishanke ja sitä hallinnoi Leader Tunturi- Lappi ry.