Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Suomi ottaa mallia postinjakeluun Tanskasta, jossa Posti kuihtuu vauhdilla

Tanskassa posti jaetaan kolmena arkipäivänä. Siellä kirjeen perillemeno saa kestää viisi päivää. Suomen uusi postilaki ottaa mallia Tanskasta. Yle kävi Tanskassa tutustumassa sikäläiseen malliin.

Postinjakajia
Kuva: Yle
  • Hannele Muilu
  • Anna Karismo

Suomen liikenne- ja viestintäministeriö julkisti viime viikolla esityksen uudeksi postilaiksi.

Kuluttajan kannalta suurin muutos on, että kaupungeissa postin kanto harvenee kolmeen arkipäivään. Vain maaseudulla posti jaettaisiin viitenä päivänä, mutta lain mukaan jakelu pitäisi kilpailuttaa. 

Uusi laki saattaisi viedä työpaikat tuhansilta työntekijöiltä.

–Me perehdymme nyt esitykseen ja kerromme kantamme siitä joulukuun alkuun mennessä. Kun postivolyymit laskevat kymmenenkin prosenttia vuodessa, on taloudellisesti mahdotonta ylläpitää viisipäiväistä jakelupalvelua, Postin kirjepalveluista vastaava johtaja Kaj Kulp sanoo.

Tanskassa sähköinen postilaatikko korvaa fyysisen

Tanskassa kolmipäiväiseen jakeluun on jo siirrytty. Kirjeiden määrä on siellä pudonnut jyrkimmin Pohjoismaissa. Vuoteen 2000 verrattuna kirjeitä kulkee nyt liki 70 prosenttia vähemmän.

Postimäärät-grafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Tanskassa laki sanoo, että viranomaisten ja kansalaisten välisen viestinnän pitää kulkea sähköisesti. Tanskalaisilla on sitä varten sähköinen postilaatikko.

–Tanska on digitalisaation kärjessä maailmassa, kehuu Tanskan Postnordin viestintäpäällikkö Morten O. Nielsen. Tanskan ja Ruotsin Postit kuuluvat  Postnord-konserniin.

Tanskan Posti tekee isoja tappioita

Tanskan Postille muutos on tosin ollut epäsuotuisa.

–Tyypillinen tanskalainen lähettää korkeintaan yhden kirjeen vuodessa, sanoo Nielsen.

Tanskan Posti teki sata miljoonaa euroa tappiota kaudella 2012–2015.

Tanskalaispuolueet päättivät yhteisymmärryksessä keventää postinjakelun taakkaa. Postilta poistui kesällä velvollisuus toimittaa kirjeitä perille yhdessä päivässä. Posti lupaa tarjota niitä lisämaksusta.

Tavallinen kirje saa nyt viipyä matkalla viisi arkipäivää. Ennen takaraja oli neljä päivää.

Morten O. Nielsen
Morten O. Nielsen Kuva: Yle

Ikäihmiset saavat poikkeuksia sähköiseen asioimiseen

Tanskalaiset ovat tottuneet asioimaan tietokoneellaan.

–Saamme kaiken sähköpostisssa niin, ettei Postia tarvita juuri mihinkään, Per Andersson sanoo Kööpenhaminan kadulla.

Poikkeuksia viranomaiset sallivat ainakin iäkkäämmille. Mida Nielsen haluaa kirjepostia.

–Ei mitään digitaalista, vaan kunnon paperipostia. Minulla ei ole tietokonetta.

Sanomalehdillä oma jakeluyhtiö

Sanomalehdet hoitavat Tanskassa jakelun itse oman yhtiönsä kautta. Morten O. Nielsenin mukaan Postille jäävät lehtien jakelusta hankalimmat kolkat.

–Lehdillä on jakelussa monopoli Tanskassa. Meitä voi sanoa imuriksi, joka kerää jäljelle jääneet muruset markkinoilta.

Lehdet ovat kuitenkin alkaneet pitää Postin hinnoittelua kovana ja hoitavat itse syrjäseutujenkin jakelua. Suomeen verrattuna Tanska on pinta-alaltaan pieni maa, mutta joillekin saarille on vaikea päästä.

Postilaatikko
Kuva: Yle

Tavoitteena paljon paketteja ja vähän kirjeitä

Posti on viime ajat vähentänyt tuhat työpaikkaa vuodessa. Työntekijät ovat alalla suurin kustannus.

–Kirjepostin määrä putoaa niin nopeasti, että on vaikea pienentää kustannuksia samaan tahtiin, Morten O. Nielsen sanoo.

Kirjeiden hitaampi kulku tuo säästöjä muun muassa niin, että postin lajittelu voidaan tehdä enimmäkseen päiväsaikaan ja kirjelaatikot tyhjennetään harvemmin.

Tanskassa Postista tulee logistiikkayhtiö, Suomessa palveluyhtiö

Tanskan Postin tulevaisuus nähdään verkkokaupassa, vaikka pakettikuljetuksissa kilpailu on kovaa.

–Käynnissä on suuri muutos postin jakelijasta logistiikkayhtiöksi, joka kuljettaa paljon paketteja ja hiukan kirjeitä, Nielsen sanoo.

Kaj Kulpin mukaan Suomen Postin tulevaisuuden visio on laajempi. Se aikoo lisätä palvelujen osuutta liiketoiminnasta.

–Maaseudulla tarvitaan palveluita, ja me pyrimme tarjoamaan niitä; kotipalveluja, ruohonleikkuuta, ateriapalveluja ja muita sosiaali- ja terveyssektorin palveluita, Kulp listaa.