Kuntalaki muuttuu kesäkuun alussa. Se voi tarkoittaa, että valta Suomessa keskittyy entistä harvempien käsiin. Ainakin, mikäli sitä mitataan päättäjien nuppiluvulla.
Kuntaliiton laskelmien mukaan kunnanvaltuusto voi pienentyä 220 kunnassa. Pieniin kuntiin voi syntyä 13 hengen kääpiövaltuustoja. Pieniksi lasketaan kunnat, joissa on enintään 5 000 asukasta.
Kristillidemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ihmettelee, miksi iso muutos on jäänyt niin vähälle huomiolle.
– Jos valtuuston koko pienessä kunnassa puolittuu, niin kuntiin tulee helposti yhden tai kahden puolueen valtuustoja. Pienemmmät ryhmät ja sitoutumattomat voivat tippua pois, Essayah sanoo.
Päätöksen kuntalain uudistamisesta teki edellinen hallitus, jossa kristillisdemokraatit olivat mukana. Puolueen puheenjohtaja oli silloin Päivi Räsänen. Suurin kuntapuolue keskusta istui oppositiossa.
Pieni ei ole aina kaunista
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) tyrmää Essayahin ajatuksen. Hän muistuttaa, että kunnat saavat päättää asiasta itse.
– Ratkaisu on kunnan omissa käsissä. Tämän vuoden loppuun mennessä täytyy päättää, jos kunta haluaa säilyttää isomman valtuuston. Aikaa on vielä muutamia viikkoja.
Jos kunta ei tee mitään, valtuutettujen määrä putoaa automaattisesti minimimäärään. Vehviläinen myöntää, että 13-päinen valtuusto on pieni ja kuntien kannattaa miettiä tarkkaan, halutaanko valtuutettujen määrää vähentää näin paljon. Päätöksilla alkaa olla kiire.
Aiheuttaa kuumia tunteita
Valtuustojen pienentämistä on perusteltu rahan säästämisellä ja sillä, että ne, jotka ovat mukana, ovat mukana tosimielellä. Monet kunnat ovat jo päättäneet pienentää valtuustoaan vapaaehtoisesti. Päätös on tehty jo esimerkiksi Lappeenrannassa, Sotkamossa ja Asikkalassa.
Asikkalassa Päijät-Hämeessä nuppiluvusta väännettiin pitkään ja keskustelu kävi kuumana. Kunnanjohtaja Aapo Pispa teki matkan varrella kompromissiesityksiä.
– Ei siitä nyt varsinaista riitaa ollut, mutta mielipiteet puolesta toiseen olivat aika jyrkkiä. Valtuusto käyttää valtaa ja monen mielestä sillä on suuri merkitys, kuinka monta ihmistä siellä istuu, Pispa sanoo.
Valtuuston pienentämistä vastustivat pienet puolueet ja kannattivat isot, kuten keskusta. Lopulta löytyi kompromissi. Asikkalassa valtuuston kokoa päätettiin pienentää neljällä hengellä. Valtuutettuja on nyt 35 ja ensi vuonna 31. Päätös oli "kaikkien kompromissien äiti".
– Näin se meni. Kirkko pantiin täsmälleen keskelle kylää, sanoo Asikkalan kunnanjohtaja Aapo Pispa.
Mukaan vain tositarkoituksella
Kainuussa 10 500 asukkaan Sotkamo lähti vapaaehtoisten kutistajien joukkoon. Ensin käytiin iso keskustelu siitä, keskittyykö valta ensi vuonna suurille puolueillle.
– Tehtiin sitten koelaskenta ja huomattiin, että pienet eivät olisi Sotkamossa menettäneet paikkaansa. Menettäjä olisi ollut keskusta, sanoo kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen.
Sotkamon valtuustossa kolme suurinta puoluetta ovat keskusta, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset. Päätökseen oli yksi iso syy.
– Me halusimme, että ne, jotka ovat mukana ovat sitten tosissaan mukana. Aiemmin on käytetty aika paljon varavaltuutettuja, sanoo kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen.