Selvityksen mukaan Euroopan ja Aasian välinen tietoliikennekaapeli olisi poliittisesti ja teknisesti mahdollista toteuttaa. Lipponen ja Svento selvittivät kiinnostusta 800 - 1000 miljoonan euron hankkeeseen niin Moskovassa, Pekingissä kuin Tokiossa. Selvityksen mukaan keskeisillä mailla eli Norjalla, Venäjällä, Kiinalla ja Japanilla on kiinnostusta osallistua hankkeeseen.
– Kaikissa maissa oltiin suopeita esimerkiksi vaadittavia viranomaislupia kohtaan. Samalla pidettiin tärkeänä yksityisten tahojen osallistumista hankkeen rahoittamiseen, Lipponen kertoo.
Kaapeli kulkisi 10 000 kilometrin matkan Koillisväylällä. Euroopan päässä ranteenpaksuinen kaapeli haarautuisi Norjan Kirkkoniemeen ja Kuolan niemimaalle Venäjälle kulkeviin linjoihin. Aasian päässä kaapeli haarautuisi kohti Kiinaa ja toinen linja kohti Japania.
Uusi merenalainen valokuitukaapeli nopeuttaisi Euroopan ja Aasian välistä tietoliikennettä.
– Hankkeen toteuttamisella on suuri merkitys muun muassa pankeille, peliteollisuudelle ja esineiden internetin kansainväliselle kehitykselle. Koillisväylän kaapelin ja Itämeren kaapelin yhdistäjänä Suomella olisi erinomainen mahdollisuus muodostua kansainväliseksi dataliikenteen solmukohdaksi, kommentoi liikenneministeri Anne Berner.
Berner vakuuttaa vievänsä hanketta eteenpäin.
Selvitysmiesten mukaan hanke pitää nostaa vahvasti esille, kun Suomi ottaa puheenjohtajuuden Arktisessa neuvostossa ensi toukokuussa. Seuraavaksi selvityksen mukaan tulisi perustaa monikansallinen yritys, joka veisi hanketta eteenpäin.
Selvityksessä esiin nousseet haasteet liittyvät tietoturvaan, yksityisyyden suojan varmistamiseen ja hankkeen rahoitukseen. Kaapeli voisi toteutua 3 - 8 vuoden kuluessa.