Postilla on tätä nykyä velvoite jakaa kirjeitä ja kortteja ympäri maan viisi kertaa viikossa, vaikka postimerkillisten lähetysten osuus on enää neljä prosenttia Postin kuljetuksista. Joskus postiauto voi ajaa kymmeniä kilometrejä vain viedäkseen yhden kirjeen.
Tästä syystä postinjakelu on nykyään kallista. Mitä vähemmän on jaettavaa, sitä suurempi on yksittäisen lähetyksen kustannus Postille.
Kun velvoitetta höllennetään, saadaan resursseja ruuhka-alueille
Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa uudessa lakiluonnoksessaan, että postimerkillä varustetuista lähetyksistä puolet pitäisi toimittaa perille viimeistään neljäntenä arkipäivänä postiinjättöpäivästä.
Viitenä arkipäivänä eli käytännössä viikossa pitäisi kuljettaa 98 prosenttia lähetyksistä.
Postin johto uskoo, että löysemmällä aikavelvoitteella Posti pystyy rytmittämään kuljetukset järkevämmin maan sisällä ja eri aikoina.
– Siitä syntyy tietyllä tavalla uusi laatukäsite ja laatustandardi kirjeelle, postipalvelujen johtaja Turkka Kuusisto sanoo. Kuluttajat eivät siis enää edes odottaisi saavansa kirjettä muutamassa päivässä.
Asiakas joutuu turvautumaan kalliimpiin lähetyksiin
Kuluttajaliiton mielestä ongelmia voi tulla siitä, että esimerkiksi laskujen maksamiseen ennen eräpäivää jäisi entistä vähemmän aikaa.
– Varmistaakseen kirjepostin perillemenon nykyisissä kahdessa päivässä pitää kuluttajan turvautua entistä kalliimpiin lähetysmuotoihin kuten pikakirjeisiin tai nykyistä ykkösluokan kirjeitä vastaaviin kirjeisiin. Toivottavasti Posti jatkossakin tarjoaa sellaista palvelua, mutta se on entistä kalliimpaa, pääsihteeri Juha Beurling Kuluttajaliitosta sanoo.
Viranomaisten kanssa asioitava sähköisesti
Nykyisessä hallintolaissa lähdetään siitä, että viranomaisten kirje on perillä viikon kuluessa kirjepostin lähetyksestä.
– Siitä katsotaan alkavaksi valituksenteon tai vastauksen ajan. Nyt siihen vastauksentekoon voi jäädä aikaa pahimmillaan alle viikko, koska vastauskirjeen lähetykseenkin pitää varata entistä enemmän aikaa, Beurling huomauttaa.
Suomeen ehdotettuun uuteen postilakiin on otettu mallia Tanskasta. Siellä laki sanoo, että viranomaisten ja kansalaisten välisen viestinnän pitää kulkea sähköisesti sähköisten postilaatikkojen kautta. Myös Suomessa viranomaisten kanssa on tarkoitus asioida tulevaisuudessa sähköisesti.
Palvelujen kilpailutus epäilyttää niin Postia kuin yrittäjiäkin
Postikaan ei ole täysin tyytyväinen ministeriön esittelemään malliin, ja se laskee uudistuksen lisäävän postinjakelun kuluja 20 miljoonalla eurolla. Postin mielestä hajaseutualueiden jakelupalveluiden pakkokilpailutus johtaa muun muassa isoihin hallinnointikuluihin.
Suomen Yrittäjät taas epäilee, että "epähoukutteleville alueille" ei edes tulisi palveluntarjoajia.