Kun taloudellinen tilanne on jo valmiiksi vaikea, voivat sairastumisista koituvat laskut muuttaa ahdinkoa vielä pahemmaksi. Näin kävi lahtelaiselle Merjalle, 66.
Merja jäi sairaseläkkeelle kymmenen vuotta sitten kipeän lonkan takia. Viime syyskuussa hän joutui yllättäen ruokatorven umpipussin leikkaukseen. Se olisi puhjetessaan aiheuttanut hengenvaaran. Merjalla on sitkeä luonne, eikä hän halunnut millään lähteä sairaalaan lisälaskujen pelossa.
Tilanne oli vakava ja tuli päälle hyvin äkkiä. En olisi raaskinut edes kahtakymppiä taksiin laittaa ja lähteä yötä myöten. Olen aina vaan koittanut kotona kitkuttaa.
Sitten iski korkea kuume. Oli pakko mennä.
– Siinä oli hengenlähtö lähellä. Tilanne oli vakava ja tuli päälle hyvin äkkiä. En olisi raaskinut edes kahtakymppiä taksiin laittaa ja lähteä yötä myöten. Olen aina vaan koittanut kotona kitkuttaa.
Merjalle jää kuukaudessa käteen noin 1070 euroa, josta hän maksaa vuokraa 511 euroa kuukaudessa.
Leikkauksesta tuli noin 550 euron lasku ja sitä ennen Merjalle oli tutkimuksista tullut useita poliklinikkamaksuja. Tämän päälle hänellä on myös kolesteroli- ja verenpainelääkitystä. Laskut joutuu maksamaan itse maksukattoon eli 690 euroon asti.
Leikkaus tuli huonoon aikaan, sillä Merja oli juuri ehtinyt selviytyä aiemmista vuosien takaisista ulosottoveloistaan, jotka olivat pahentuneet pikavippien myötä. Merjan viime vuosi oli muutenkin vaikea vesivahingon ja muiden menetysten takia.
Erityisesti eläkeläiset ottavat lainaa terveydenhuollonmaksuihin
Merjan tilanne ei onneksi ehtinyt mennä niin pahaksi, että hän olisi velkaantunut terveydenhuoltomaksujen takia, vaikka rahatilanne olikin tiukka.
Moni muu on velkaantunut.
Tilastokeskuksen Ulosotto-tilaston mukaan vuonna 2013 terveyskeskusmaksuista johtuvia ulosottoasioita oli koko maassa yhteensä lähes 70 000 ja vuonna 2015 vastaava luku oli yli 88 000. Hammashoitomaksuista johtuvia ulosottoasioita oli vuonna 2013 yli 47 000 ja vuonna 2015 yli 80 000. Niiden määrä on siis kasvanut vuosien aikana.
Espoon Jalkautuva talousohjaus -hankkeessa tuetaan taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneita espoolaisia. Hankkeen projektipäälllikkö Aura Pylkkänen kertoo, että hankkeen asiakkaista valtaosalla on terveydenhuoltomaksuista kertynyttä velkaa.
– Hankkeessa on tavoitettu nimenomaan niitä kuntalaisia, jotka eivät ole osanneet tai jaksaneet hakeutua kunnallisen talous- ja velkaneuvonnan piiriin. Kohderyhmä ei yleensä ole ollut tietoinen omista oikeuksistaan julkisia maksuja koskien.
Pylkkäsen mukaan terveydenhuoltomaksut velkaannuttavat erityisesti silloin, kun tulee yllättävä sairastuminen.
Valtaosalla on terveydenhuoltomaksuista kertynyttä velkaa. Kohderyhmä ei yleensä ole ollut tietoinen omista oikeuksistaan julkisia maksuja koskien
Mikäli taloudessa ei ole joustovaraa, mutta halutaan varjella luottotietoja viimeiseen asti, otetaan maksuihin Pylkkäsen mukaan pikavippejä tai kulutusluottoa.
– Kokemustemme mukaan erityisesti eläkeläiset muodostavat riskiryhmän. Monet pienituloiset eläkeläiset ovat ottaneet lainaa terveydenhuollon maksuihin.
Silloin niihin on jo lisätty perintäkuluja, jotka jäävät asiakkaan maksettavaksi. Tuolloin terveydenhoidon kulut aiheuttavat jatkuvaa lisävelkaantumista.
Usein velkaantuminen olisi vältettävissä. Pylkkäsen mukaan harva osaa tai jaksaa hakea maksun alentamista, sen perimättä jättämistä tai ehkäisevää toimeentulotukea maksun kattamiseen. Asiakasmaksujen perintä etenee nopeasti, ja pienistä laskuista voi kertyä hallitsematon kierre.
– Jotkut eivät yksinkertaisesti jaksa toimittaa laskuja sosiaalitoimeen maksettavaksi, jolloin ne siirtyvät ulosottoon. Toimeentulotukea saavien asiakkaiden osalla käy usein myös niin, että laskut toimitetaan sosiaalitoimeen myöhässä.
Pylkkäsen mukaan maksujen pelossa tingitään terveydenhoidosta esimerkiksi jättämällä hampaat hoitamatta. Seuraamukset voivat olla haitallisia.
Merja sai jaettua laskun osiin
Koska Merjalla ei ollut varaa maksaa sairaalalaskua kerrallaan, hän pyysi, voisiko sitä jakaa osiin.
– Nainen sairaalassa sanoi, että ei käy kuin kolme kuukautta, mutta sitten se jotenkin katsoi, että päivät olivat kohdallaan ja sainkin laskun jaettuna neljään kuukauteen ilman korkoa.
Merjalle jäi osissa maksettavaksi 138 euroa kuukautta kohti ja hän pystyi juuri ja juuri maksamaan laskun.
Merja olisi ollut oikeutettu ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen. Hän ei ensin uskaltanut hakea sitä hylkäämispäätöksen pelossa, kunnes seurakunnan työntekijä sanoi, että hänen kannattaisi.
Velkakierrettä vaikea saada tasaantumaan
Lahden Launeen seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Elisa Linkola tuntee Merjan tapauksen, sillä seurakunta tarjoaa esimerkiksi ruoka-apua köyhille. Velkaantuminen alkaa tilanteessa, kun ensimmäinen lasku jää maksamatta.
– Siitä muodostuukin pian velkakierre, jota on vaikea saada tasaantumaan, kun seuraavinakin kuukausina tulot ovat pienet. Usein valittavana on, maksaako vuokran vai sairaalalaskun, joka on ulosottokelpoinen ilman oikeuden päätöstä.
Jos on ollut ennen sairastumista pientä velkaa, se tukaloittaa tilannetta entisestään, kun joutuu maksamaan terveyteen liittyviä maksuja lisää
Linkolan mukaan tyypillinen tilanne on sellainen, että sairastumisen myötä tulee yksi sairaalalasku ja sitten tuleekin vielä sairaammaksi. Lääke- ja sairaalakulut kasvavat. Ihmiset jättävät menemättä lääkäriin.
– Jos on ollut ennen sairastumista pientä velkaa, se tukaloittaa tilannetta entisestään, kun joutuu maksamaan terveyteen liittyviä maksuja lisää.
Jos tähän päälle tulee vielä muita kuluja, kuten pesukoneen ostoa, on tilanne entistä vaikeampi.
– Kaikista vaikeinta on niillä, joilla ei ole valoisaa tulevaisuutta. Kutsun tiettyä ryhmää sinnittelijöiksi.
Merja haki apua
Seurakunnan työntekijä kehotti Merjaa hakemaan toimeentulotukea, koska Merjalle jäi vain sata euroa ylimääräistä kuukaudessa.
– Olin liikuttunut. Sanoin, että enhän minä mitään saa. En halunnut kuulla sitä, että "et saa mitään, sinulle tulee hylkäävä päätös".
Hän meni seurakunnasta suorinta tietä sosiaalitoimiston luukulle.
Olen onnellinen siitä, että olen kaikki velkani rehellisesti näyttänyt ja ihmiset ovat uskoneet minua ja laskeneet minulle sellaisen tuen, että selviän sairaalalaskusta ja pärjään joulun
Merja sai lopulta kirkolta ja sosiaalitoimesta apua, eikä ollut ehtinyt ajautumaan taloudellisesti vielä uuteen velkaantumiskierteeseen. Hän oli oppinut aiemmasta velkaantumisestaan.
– Olen taistelijaluonne. Teen asioita aina viime tingassa ja sitten ne tulevat akuuttina päälle. Olen onnellinen siitä, että olen kaikki velkani rehellisesti näyttänyt ja ihmiset ovat uskoneet minua ja laskeneet minulle sellaisen tuen, että selviän sairaalalaskusta ja pärjään joulun.
Merja kehottaa muitakin hakemaan apua. Merja tietää ihmisiä, jotka eivät ikinä tee niin.
– Tiedän, missä olosuhteissa he elävät. Oli minullekin tiukka paikka mennä hakemaan apua. Luulin silloinkin, että menen turhaan, mutta niin ei käynytkään. Nyt minulla on tunne, että jouluni on pelastettu.
Haastateltava Merjan nimi on muutettu.