Tulevaisuuden Euroopassa eläkeikä lähenee hitaasti mutta varmasti 70 ikävuotta. Eläkepommia puretaan kuumeisesti kaikkialla.
Eläkejärjestelmän kustantaminen vaikeutuu, kun väestö ikääntyy ja elää pidempään, työikäisen väestön määrän samalla kutistuessa. Lisäksi euro- ja velkakriisistä toipuva Eurooppa tarkastelee muutenkin julkisia menojaan yhä tarkemmalla suurennuslasilla.
Suomessa eläkeuudistus tulee voimaan vuoden vaihtuessa. Eläkeuudistuksen myötä suomalaisten vanhuuseläkkeen alaikäraja alkaa nousta vuosittain kolmella kuukaudella, kunnes se on 65 vuotta.
Enemmän elinvuosia, myöhemmin eläkkeelle
Tällä hetkellä 65 vuoden eläkeikä on yleinen eri puolilla Eurooppaa. Lähivuosikymmeninä eläkeiät nousevat laajalti 67–68 vuoteen.
Pääosa muutoksista tulee voimaan vuoteen 2030 mennessä.
Pisimmälle eläkeremontissaan menevät ne maat, jotka ovat kytkeneet eläkeiän kehityksen elinajanodotteeseen. Näin on tehnyt myös Suomi.
Kytkös aiheuttaa sen, että eläkeiän alaraja noussee Suomessakin runsaaseen 67 vuoteen 2050 mennessä. Saman kytköksen ovat tehneet myös Britannia, Hollanti, Italia, Kreikka, Portugali, Kypros, Slovakia ja Tanska.
Tanskassa yli 70-vuotiaina töissä
Euroopan eläkeikien vertailu ennustaa, että tulevaisuudessa Tanskassa sinnitellään työelämässä pisimpään.
Vuoteen 2050 mennessä Tanskan eläkeiän on arvioitu kipuavan 72 vuoteen, joka olisi myös teollisuusmaiden järjestön OECD:n korkein.
Tähän eläkeikään päästään vähitellen, kun Tanska nostaa kansaneläkeikää ensin 67 vuoteen 2022 mennessä ja kun vuodesta 2030 alkaen eläkeikä seuraa elinajanodotteen kehitystä.
Pitkäikäisten Islanti kiristää eläkeikää
Kärkijoukoissa Tanskan kannoilla tulee Islanti, joka päätti vastikään eläkeiän nostamisesta 67 vuodesta asteittain 70 ikävuoteen arviolta vuoteen 2040 mennessä.
Vanhuuseläkkeelle voisi Islannissa jäädä joustavasti 65–80 vuoden iässä riippuen siitä, kuinka suurta eläkekertymää tavoittelee.
– Islannista emme odottaneet aivan tällaista uutista. Eläkeikä on siellä jo ollut valmiiksi 67 vuotta ja väestö työskentelee hyvin lähellä vanhuuseläkeikää, hämmästelee yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta.
Islannin päätöstä selittää Vidlundin mukaan se, että islantilaisten eliniänodote on yksi OECD-maiden korkeimmista.
Ikääntyminen aiheuttaa siten Islannin julkiselle taloudelle menopaineita, vaikka lähtötilanne onkin monia muita maita parempi. Ikääntyneiden työllisyysaste kun on korkeampi kuin muualla. Myös islantilaisten todellinen eläkkeelle siirtymisikä on korkea.
Myös Britanniassa on julkisuudessa huhuttu hallituksen aikeista nostaa eläkeikä 70 vuoteen ja samalla kiiruhtaa suunniteltua eläkeiän portaittaista korottamista. Asiasta kertoi brittilehti Guardian marraskuussa.
Nykyisten päätösten mukaisesti eläkeikä nousee Britanniassa ensin 66 vuoteen 2020 mennessä ja sen jälkeen vaiheittain 68 ikävuoteen vuoteen 2046 mennessä.
Itä-Euroopassa eläkkeelle nuorimpina
Itä-Euroopassa ja Baltian maissa eläkeiät ovat olleet selvästi matalammalla tasolla.
Tällä hetkellä nuorimpana eläkkeelle pääsee Slovakiassa. Miehet pääsevät siellä eläkkeelle 62-vuotiaina ja naiset jopa 58-vuotiaina, jos heillä on useita lapsia.
Mutta muutoksia on luvassa myös idässä. Seuraavan vuosikymmenen aikana eläkeikä on nousemassa 65 vuoteen useissa maissa.
Esimerkiksi Viro nostaa eläkeikää vaiheittain 65 vuoteen vuoteen 2026 mennessä. Virossa harkitaan myös eläkeiän sitomista elinajanodotteen nousuun. Laskelmien mukaan vanhuuseläkeikä nousisi tällöin 70 vuoteen 2050–2060 mennessä.
Ruotsi harkitsee korotusta
Pohjoismaista myös Ruotsi on selvittänyt mahdollisuutta nostaa kahdella vuodella eläkeiän alarajaa, joka on tällä hetkellä 61 vuotta. Samalla eläkeiän kehitys sidottaisiin Ruotsissakin elinajanodotteeseen. Poliittista päätöstä ei ole vielä tehty.
Ruotsissa on nyt joustava eläkeikä, mikä tarkoittaa, että eläkkeelle voi jäädä 61 ja 67 ikävuoden välillä.
Ruotsissa eläkkeelle siirrytään kuitenkin verrattain iäkkäinä ja ikääntyneille riittää kansainvälisesti verrattuna runsaasti töitä.
Puola otti takapakkia
Poikkeuksen eurooppalaiseen linjaan tekee Puola. Puolan parlamentin alahuone päätti äskettäin, että jo tehdystä eläkeiän korotuksesta luovutaan.
– Kaikissa muissa maissa on trendinä, että eläkeiät nousevat, sanoo yhteyspäällikkö Vidlund Eläketurvakeskuksesta.
Puolassa uudistuksen takana on viime vuonna vaaleissa valtaan noussut Laki ja oikeus -puolue, joka lunasti vaalilupauksensa. Taloustieteilijät ovat varoittaneet, että Puolalla ei ole varaa laskea eläkeikää.
Puola korotti vuonna 2012 eläkeiän 67 vuoteen, mutta ensi syksystä alkaen eläkeikä laskee miehillä 65 vuoteen ja naisilla 60 vuoteen.
Kreikka nosti eläkeikää reippaasti
Yhtenä eurooppalaisena ääripäänä voi pitää myös Kreikkaa, joka joutui talous- ja velkakriisin syövereissä erittäin nopealla aikataululla muuttamaan eläkejärjestelmäänsä.
Vielä vuonna 2010 kreikkalainen saattoi jäädä eläkkeelle 58-vuotiaana. Eläkeikää on sittemmin korotettu 67 vuoteen.
Rahoittajat ovat vaatineet Kreikan lainaneuvotteluissa toistuvasti uudistuksia maan eläkejärjestelmään. Eläkkeiden rajut leikkaukset ovat ajaneet lähes puolet maan ikääntyneistä köyhyyteen, arvioi uutistoimisto Reuters.