Muisti on hyvin altis vääristymille. Muistikuvat myös muuttuvat elämän edetessä. Se harha, että ennen asiat olivat paremmin, on ihmiselle tärkeä.
Oikeuspsykologian dosentti, psykologian tohtori Taina Laajasalo puhuu ”ruusuisesta retrospektiosta”. Muistot kultaantuvat.
– Se palvelee meidän psyykkistä hyvinvointia ja positiivista kuvaa itsestä ja maailmasta. Kun muistellaan jotain negatiivista tapahtumaa, niin negatiivisiin tapahtumiin liittyvät tunteet haalistuvat ajan saatossa enemmän positiivisiin tapahtumiin verrattuna.
Asiat on tapana muistaa kiinnostavampina kuin ne todellisuudessa tapahtuivat. Ja hauskempina. Lapsuuden kesien siis kuuluukin olla kuumia ja pitkiä. Suurimmalla osalla harha toimii näin.
– Positiivinen muistiharha puuttuu, jos on masentunut. Masentuneella ei silloin ilmene taipumusta tarkastella menneisyyttä vaaleanpunaisten silmälasien läpi, Laajasalo sanoo.
Kaipuu aikaan, jota ei oikeasti ollut
Ihmiselle tekee siis hyvää vääristellä arjen negatiivisia asioita.
Aikuinen muistaa esimerkiksi koulumenestyksensä parempana kuin se todellisuudessa oli. Elämänkertamuistin vääristymästä johtuu myös, että omat urheilusuorituksetkin olivat nuorempana parempia tai raskaampia kuin ne todellisuudessa olivat.
Psykologian tohtori Laajasalon mukaan myös ikääntyminen vaikuttaa. Muistivääristymä lisääntyy.
– Vanhemmilla ihmisillä on elämän loppupuolella taipumus muistella esimerkiksi lapsuuttaan entistä positiivisemmin. Lisäksi muistista tiedetään, että keski-iässä ja sen jälkeen taas muistetaan ylipäätään paremmin ne asiat, jotka ovat tapahtuneet teininä ja varhaisaikuisuudessa.
Se, että 40 ikävuoden jälkeen muistetaan enemmän asioita, jotka ovat tapahtuneet 10-25 ikävuoden välillä ei varsinaisesti ole muistiharha. Moni elämässä tärkeä asia koetaan nuoruudessa ensimmäistä kertaa ja sellaiset jäävät mieliin.
Tunteita on kuitenkin todella vaikea muistaa oikein. Tilastoilla ja muilla faktoilla on vaikea taistella näitä tunteita vastaan.
Yhdessä koetut asiat ovat mukavampia
Myös markkinointiviestintään erikoistuneen Hasan & Partnersin toimitusjohtaja Eka Ruola tietää, että aika kultaa muistot. Ihmiset ajattelevat mielellään, että ennen asiat olisivat olleet jotenkin paremmin.
– Eihän se pidä paikkaansa, koska nyt on paremmin. Tämä nykyinen on ihan yhtä hyvä vanha aika kuin se vanha aika oli silloin joskus.
Ruolan mukaan mainonnassa vanhojen muistelu toimii kuitenkin yhtenä tyylikeinona. Esimerkiksi mainoksen musiikiksi voidaan valita vanha hittibiisi vauhdittamaan tarinankerrontaa. Ruola pistää mielellään kultaantuneisiin muistoihin vielä lisää kimallusta.
– Se toimii silloin, jos tosi iso joukko ajattelee samalla tavalla tai saa samankaltaisen tunteen siitä. Kontekstin on kuitenkin oltava oikea. Hyvä tarina ei pelasta huonoa tuotetta. Mutta jos on vaikkapa useampi samankaltainen kilpaileva tuote, niin se voittaa, kenellä on vahvin tarina ja mielenkiintoisin tapa kertoa se.
Esimerkiksi lomamatkan markkinoinnissa voidaan käyttää hyväksi tutkimustietoa, jonka mukaan ihminen kokee lomamatkan ennen ja jälkeen matkan positiivisempana kuin varsinaisen matkan aikana. Mainonnassa herätellään sekä muistoja edellisistä lomista että haavetta tulevasta.
Osittain tähän perustuu myös se, että moni maratoonari vannoo juoksun aikana, ettei enää koskaan juokse maratonia. Ja juoksee sitten kuitenkin.
– Sitä on myös tutkittu, että kun jaamme asioita toisten ihmisten kanssa, niin muistikuviin liittyvät negatiiviset tunteet laimenevat ja positiiviset vahvistuvat, psykologian tohtori Taina Laajasalo sanoo.